Olet täällä

Arjen murusia

Blogi lapsen keliakiasta ja perhe-elämästä
0

Meidän perheemme uusi vuosi lähti käyntiin varsin vauhdikkaasti.

Esikoisemme sai juuri ennen joulua tiedon opiskelupaikasta Ruotsissa. Joulun pyhät ja välipäivät kuluivatkin sitten asunnon metsästämisessä ja muiden käytännönjärjestelyiden organisoinnissa. Kaikki saatiin järjestymään kunnialla ja ajoissa, jotta tyttö pääsi lähtemään heti alkuvuodesta uuteen kotikaupunkiinsa. 

Kun neljän hengen ruokakunnasta poistuu yksi, vaikuttaa sen yllättävän paljon arkipäivän ruokaostoksiin ja ruoanlaittoon. Etenkin, kun minä jäin nyt ainoaksi ei-gluteenittomaksi ruokailijaksi. 

Kaikki leipäpussit tuntuvat ihan älyttömän isoilta, pastaakin tuntuu olevan vaikea keittää vain yhdelle. Piirakkaa ja pizzaa leivon edelleen ison pellillisen - kun pienempikin riittäisi.

Vaikka olen pyörittänyt tätä kolmen hengen taloutta nyt jo kolme viikkoa, en vieläkään osaa kokata kolmelle. Jääkaappiin päätyy aina illallisen tähteitä tupperware-purkkeihin, jotka on tietysti kätevä ottaa seuraavana päivänä lounaaksi töihin. Piparkakkutalo ei tunnu millään loppuvan, kun syön sitä yksin. Pakatut lihat myydään aina kahden paketeissa, jäätelöpaketistakin jää se yksi pala pyörimään pakastimen pohjalle.

Mutta ehkä aika tekee tehtävänsä ja tähänkin oppii. Runebergin torttuja teen kuitenkin loppuviikosta ihan täyden satsin ja laitan osan pakkaseen, sillä kyllä tytön pitää päästä herkkuleivonnaisiaan maistamaan, kun tyttö tulee keväällä taas käymään kotona. :-)

 


0

Kun keliakia tuli perheemme pysyväksi kaveriksi 12 vuotta sitten Kaisan saadessa keliakiadiagnoosin, oli heti päivänselvää, että häntä ei pidetä erityistapauksena, vaan koko perhe ryhtyy syömään gluteenitonta ruokaa. 

Päätös on pitänyt tähän päivään asti. Ruokapöydässä meillä on tarjolla kaikille samaa ruokaa. Poikkeuksena ovat pastat, jotka keitän Kaisalle gluteenittomina ja muille tavallisina, sekä tietenkin leipä. Leivonnaiset aloin heti leipoa gluteenittomina. On helpompaa, kun kahvipöydässä kaikki on vapaasti kaikkien otettavissa. Ja sitä paitsi gluteenittomat kakut, piiraat ja täytekakut maistuvat jopa paremmilta kuin ei-gluteenittomat! Samat tutut reseptit muuntuvat helposti gluteenittomiksi, kun vehnäjauhon tilalle vaihtaa gluteenittoman jauhoseoksen tai perunajauhon.

Kun yritimme miettiä Kaisan kanssa jouluun liittyviä gluteenittomia huippuhetkiä tai harmituksen aiheita, ei mieleemme oikeastaan noussut mitään erityistä. Keliakia ja gluteenittomuus on meille jo niin itsestään selvä asia, että joulun ajan vierailutkin hoituvat jo sukulaisten oppimalla kaavalla. Kaisalle on aina tarjolla gluteenittomia pipareita, joulutorttuja tai sitä maailman parasta suklaakakkua, jota Kaisan setä aina leipoo tapaninpäivän kahvihetkeen.

Tarkimpana on saanut olla joulusuklaiden kanssa, niissä kun tuntuu olevan vehnäjauhoja tai ainakin niiden jäämiä vähän joka rasiassa. 

Perheessämme on ollut tapana tehdä jouluksi piparkakkutalo. Keliakian myötä Kaisa on saanut leipoa itselleen oman minitalon, jonka hän on aina koristellut mieleisekseen. Tämänvuotinen talo on malliltaan perinteinen, kuten pellillä olevista elementeistä voi jo todeta. Ja se luonnollisesti kuorrutetaan karkeilla niin, että piparia ei alta juurikaan näy.

Hyvää joulua kaikille!


2

Jos jossain asiassa olen onnistunut vanhemmuudessa, niin 5-vuotiaan keliaakikkomme itsetunnon kehittämisessä suhteessa hänen sairauteensa. Aavan keliakia-diagnoosin saamisesta on nyt kaksi vuotta. Hän ei juurikaan edes muista aikaa ennen gluteenitonta ruokavalioaan, joten keliakia ei ole hänelle mikään juttu. Ehkä hän prosessoi asiaa kouluiässä tai viimestään murrosiässä, mutta nyt hänestä ei ole mitenkään erikoista, kummallista tai surullista olla "gluteeniton lapsi".

Teemme kotona kaiken gluteenittomana, päiväkodissa on upeat aikuiset häntä hoitamassa ja ruokkimassa ja lähipiirimme tekee aina kaikkensa, että myös Aava on hyvin huomioitu joka tilanteessa. Meillä ei ole huonoja kokemuksia juuri mistään paria harvaa ravintolaa tai huoltoasemaa lukuunottamatta.

Haastattelin Aavaa siitä, millaista on olla keliaakikkolapsi. Hän piirteli samalla kissan kuvia, terotti kyniään ja odotti innokkaana uutta kysymystä. Hänelle gluteenittomuus on vähän sama asia kuin silmien väri tai se, että on sattumaa, mihin perheeseen syntyy ja saako oman kissan vai ei. Jotkut asiat vain on niin kuin on. Mitäs niitä miettimään!

 

Kysymyksiä lapsen keliakiasta asiantuntijalle

 

Millaista on olla gluteeniton lapsi?

Se on semmosta aika kivaa.

Miksi?

Se on siksi, koska... Sillä lailla, että, en mä oikeestaan tiiä, mut siks kivaa, koska... Saa olla gluteeniton ja syödä hyviä herkkuja ja semmosta. En mä tiiä enempää.

Harmittaako joskus keliakia?

Ei. Se on siksi kivaa, koska saa kaikenlaista hyvää.

Miltä tuntuu, jos ei saa samaa kuin muut?

Kurjalta. Pääasia, että on omia herkkuja!

Onko kukaan kiusannut sinua gluteenittomuudesta.

No ei.

Mitä kaverit sanovat päiväkodissa, kun sinulla on eri ruokaa?

No ei ne oikeestaan mitään sano. Ei ne katokaan mua, kun ne syö itse.

Miten syöminen sujuu kavereiden synttäreillä?

Mulle annetaan gluteenittomia.

Onko gluteenittomilla ja gluteenisilla tuotteilla jotain eroa?

Semmosta eroa on, että gluteeniset maistuu pahemmalta ja gluteenittomalta hyvemmältä.

Harmittaako, kun gluteenituotteita on isompi valikoima?

Harmittaa, mutta ei siinä mitään. Siinä kaikki (vastaukset tähän kysymykseen, iloisesti hihkaisten)!

Mietityttääkö sitten koulun eskarissa syöminen?

No ei. Opet auttaa mua.

Olisiko hauskaa tavata toinen gluteeniton tyttö? Puhuisitteko te keliakiasta?

Joo! Ehkä me juteltais kaikkea siitä tai en tiiä.

Mikä on paras gluteeniton herkku?

Jättimäinen täytekakku!

Pelottaako, että saat vahingossa gluteenia?

No ei. Mä aina kysyn siitä. Mä sanon sitten, jos meinataan antaa väärää.

Onko siis kivaa olla gluteeniton?

ON! Se vaan ON!

Oletko siis ylpeä siitä, että olet erilainen?

Oon!

 

Viikonloppuna 25.-26.11. vietetään Tampereella Gluteeniton elämä -messuja, joiden ohjelmaa voi kurkistaa tästä.  Lapsen keliakiasta kiinnostuneet voivat käydä kuuntelemassa lauantaina Taysin ylilääkäri Marja-Leena Lähdeahon luennon.

Tule tapaamaan myös Keliakialiiton Gluteenittoman suunnan bloggaajia lauantaina kello 10-12! Itse olen paikalla kello 10. Nähdään Tampere-talossa!


Sivut