Olet täällä

Arjen murusia

Blogi lapsen keliakiasta ja perhe-elämästä
2

Kävimme joululomalla Teneriffalla, ja löysimme sieltä aivan odottomattoman helmen, saaren parhaan pizzerian. Ja mikä parasta, kaikki ravintolan pizzat oli mahdollista saada gluteenittomana - ilman lisämaksua!

Keliaakikon on nykyisin helppo reissata Kanariansaarilla. Ravintolojen henkilökunta on hyvin tietoinen keliakiasta, ja mielellään varmistaa annoksen gluteenittomuuden aina kokilta, jos ei siitä ole varma. Monella ruokalistalla on jo hyvät merkinnät allergioista, myös gluteenista.

Silti koimme iloisen yllätyksen, kun reissullamme pieneen Icod de los Vinosin kylään saaren luoteisosaan löysimme pizzerian, jonka ikkunassa oli iso gluteenittomuudesta kertova merkki. Ciao Bella -ravintola tuli vastaamme ihan sattumalta, kun etsimme Lohikäärmepuun ihailun jälkeen ruokapaikkaa.

Ja mikä herkkupaikka löytyikään! Kaikki pizzat, joita listalla oli varmasti parikymmentä, oli mahdollista saada gluteenittomina. Mitään lisämaksua gluteenittomuudesta ei peritty, ja hinnat olivat muutenkin edulliset, 7-8,50 euroa.

Kaisa valitsi pizzan, jossa oli parmesaania, ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa. Itse söin saman pizzan perinteisellä pohjalla, ja kilvan kehuimme annoksiamme parhaiksi pizzoiksi mitä olemme syöneet. Lämmin suositus siis!

Mieheni valitsi itselleen pizzan, jossa oli isoja kuorellisia katkarapuja - vähän toista kuin meidän pienet pakastekatkarapumme. Sekin oli kuulemma varsin maukas.

Ja mistä tämä helmi sitten löytyy? Pizzeria Ciao Bella löytyy Icod de los Vinosin kylästä osoitteesta Calle San Sebastián 32. Nettisivuja arvintolalla ei ole, mutta fb-sivut löytyvät. Ja kannattaa ennen herkuttelua käydä katsomassa se tuhatvuotinen traakkipuu, El Drago, varsin komea ilmestys!


0

Taatelikakku on meidän perheessämme se kakku, joka kuuluu saumattomasti jouluun. Ei siis joulua ilman taatelikakkua.

Perinne on alkanut meillä jo ennen lapsia, sillä taatelikakku on aina ollut mieheni suosikkikakku. Kun keliakia tuli perheeseemme, vaihtuivat taatelikakun jauhot gluteenittomiksi, mutta perinne jatkui.

Tänä vuonna leivoin perinteisen joulukakkumme hieman uudella tvistillä, kun kaapissa oli kaurajauhoja. Se muuttikin kakun rakenteen taas ihan toisenlaiseksi, ryhdikkäämmäksi ja kuituisemmaksi. Ei ollenkaan hassumpaa, kokeilkaa vaikka itse!

Gluteeniton taatelikakku 

1 pkt kuivattuja taateleita

1 ½ dl vettä

2 dl sokeria

150 g voita/margariinia

2 munaa

3 dl kaurajauhoja

1 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

½ tl neilikkaa

gluteenittomia korppujauhoja

 

Pilko taatelit ja laita ne kattilaan, lisää vesi ja sokeri. Kuumenna seos kiehuvaksi ja keitä hiljaisella lämmöllä ilman kantta noin 5 minuuttia. Seos muuttuu sosemaiseksi.

Lisää taateliseokseen rasva ja anna sen sulaa. Jäähdytä taateli-voiseos haaleaksi.

Lisää munat voimakkaasti vatkaten jäähtyneeseen taateli-voiseokseen. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa alimmalla tasolla 50 minuuttia, varmista kypyys tikulla. Jos pinta tummuu paiston aikana, voit peittää sen leivinpaperilla.

Anna kakun jäähtyä kunnolla vuoassa ja kumoa.

 


Anonymous (ei varmistettu)
1

Joulu - aika jolloin pieni keliaakikko tai vehnäallergikko on milloin tahansa kyyneleet silmissä. Syy tähän on lasten suuri herkku, pipari.

Joulu on muistamisten ja ilon aikaa. Mikäpä ilahduttaisi pikkuista enemmän kuin käteen annettu herkullinen pipari. Se pipari annetaan suoraan lapsen käteen ihan missä vain: ostoskeskuksessa, jumpan pikkujouluesityksessä, joulukirkon ovella tai joulunavaustapahtumassa. Mikään liike ei ole nopeampi kuin vieraan aikuisen liike, jolla hän antaa piparin lapsen käteen. Tai on - lapsen vanhemman käden liike, jolla hän estää vahingon.

Muistutukseksi: pidä aina joulun aikaan mukana laukussa lapsen omia pipareita ja suklaita. Meidän kuusivuotias keliaakikkomme jo ymmärtää, että jos nyt ei ole hänelle sopivaa, niin kotona sitten on. Sen sijaan 3-vuotiaana, vasta  diagnoosi saaneena pikkuisena hän ei ihan osannut ymmärtää, miksi häntä ei ole huomioitu ja miksi kaikki muut saavat. Siksipä tämä on tärkeä muistutus siitä, että kannattaa pitää varalla herkkuja, että lapsi ei koe olevansa vähempiarvoinen kuin muut.

Se on aika tärkeä juttu se.

Blogin viimeinen tekstini

On aika hiljaa kiittää. Tämä postaukseni on viimeinen Arjen murusia -ryhmäblogissa. Tämä blogi ei missään tapauksessa sulkeudu eikä hiljene, mutta minun tilalleni tulee joku muu kirjoittaja.

Tulin mukaan Arjen murusiin heti Suunnan verkkopalvelun blogien avauduttua huhtikuussa 2015. Oli ihan mahtavaa päästä heti mukaan. Tuolloin olimme olleet keliakiaperheenä reilun puoli vuotta vasta. Oli todella tärkeää jakaa vertaistukea sekä kirjoittaa ylös keliakiaan liittyviä ajatuksia.

Tallensin äsken itselleni muistiin kaikki täällä julkaisemani postaukset. Oli vähän koskettavaakin lukea ne läpi, kun teksteistä näki, miten keliakia oli niin tuore asia ja vähän hämmentävä ja pelottavakin. Oli tärkeää saada kirjoittaa siitä teille ja itsellenikin.

Keliakia - tuttu perheenjäsen

Keliakia ja gluteenittomuus ovat nykyään meille tuttuja perheenjäseniä. Keliakia ei ole mikään juttu. Ruuanlaitto on ihan tavallista ja helppoa. Asiat sujuvat hyvin.

Tyttäremme Aava on täysin sinut asian kanssa. Hänelle se on ihan tavallinen asia, josta ei tehdä mitään numeroa.

Yhtäkkiä minulla ei ole juurikaan enää annettavaa keliakiaan liittyvään blogiin. Ehkä se on hyväkin asia. Kun asiat ovat tuttuja, ei tule kyseenalaistettua ja ihmeteltyä. Joku muu jatkaa tilallani blogissa myöhemmin.

Vanhat postaukseni näkyvät luultavasti tämän vuoden loppuun asti. Kurkista nyt vielä nimeni alta postauksia gastroskopiasta, Aavan keliakian hankalasta diagnosoimisesta ja arjen sujumisesta keliakian kanssa. Kirjoitan toki jatkossakin silloin tällöin keliakiaan liittyviä postauksia toisessa blogissani Yli pyykkivuorten, mutta sen blogin pääpaino ei ole lapsen sairaudessa.

Tsemppiä teille kaikille arkeen! On ollut upeaa saada kirjoittaa ja tietää, että te siellä luette!

Iloista joulua gluteenittomien herkkujen äärellä!

Rakkaudella Hanna, Aava ja perhe


Sivut