Olet täällä

Kriisikakkuja

Nuorten ja nälkäisten gluteeniton blogi
0

Nimittäin koeviikko! Huh, tänään oli viimeinen koe ja soittotunti. Ihanana viimeisenä kokeena oli Ruotsin koe. Mä pidän hirveesti Ruotsista ja ruotsin kielestä, mutta olen vain niin onneton sen suhteen. En jotenkin ymmärrä niitä substantiivien muotoja ja ärr. Ärsyttää jo pelkkä miettiminen, kun tajuaa miten pihalla todella on. Samoin kuuntelu on ihan hepreaa. Meille puhutaan tunneilla suomenruotsia ja kuuntelut ovatkin komeasti ruotsinruotsia, joka on aivan eri kieli ainakin minun korvaani. No onneksi se on ainakin muutamaksi kuukaudeksi ohi. Kesällä pitää vaan lukea Sinuhe ja kirjoittaa muutama essee, lisäksi niitä YO-juttuja pitäisi vielä hoitaa. 

Sitten kuitenkin tähän tämän illan keliaakikoiden puheenaiheeseen nimittäin ruokavaliotuki lakkautetaan näillä näkymin 1.1.2016. Tämä jakaa mielipiteitä moneen suuntaan. Itse en tiedä mitä ajattelisin. Ensimmäiseksi herää kysymys pelastaako tuo nyt muka suomen talouden? Enpä jaksa uskoa, toki tuollakin on merkitystä. Itseni on todella paha sanoa, miten tuo vaikuttaisi talouden pyörittämiseen. Nyt uskaltaisin kuvitella, kun hinnat ovat tippuneet ja toivottavasti tippuvat vielä tulevaisuudessakin, että ehkä sitä ilmankin pärjäisi. Toisaalta tulevan opiskelijan budjettiin tuo 23€ on iso summa helpottamaan ruokien ostoa. Silti mieleen tulee tämä miksi? Meiltä viedään pois naurettavat 23€ kuukaudessa, syystä? En osaa tosiaan sanoa. En edes tiedä mitä mieltä mä asiasta todellisuudessa olen. Onko se niin iso muutos, jos ruuan hinnatkin ovat tippuneet. Minä pärjäisin todennäköisesti ilman, kun syön lähinnä puuroa, kuitulisää, hedelmiä ja riisikakkuja. Tietysti sitä leipääkin tulee jonkun verran syötyä. Mikäli tuo tuki lähtee pois tarkoittaa se joidenkin muiden asioiden karsimista. Halvemmat juustot ja leivän pääliset, ei enää karkkia tai herkkuja, kun maksavat pahuksen paljon nekin. Pienestä kun karsii niin saa sen 23€ jotenkin kasaan, mutta silti olisi se iso helpotus. Vaikka minä pärjäisin, niin miten kaikki muut esimerkiksi köyhempi perhe jossa on useampia keliaakikkoja? Siinä menisi jo 46€ pois, se on jo paljon rahaa. En halua aihetta kommentoida sen enempää, kun en tosiaan omasta taloudesta vielä pidä huolta. Mielestäni korvaus saisi jäädä, mutta kyllä sitä ilmankin toimeen tulee. Aika näyttää, mitä tuleman pitää. 


2

Kesällä mä ajoin. Mitä? Ihmeellistä kuinka lähellä se kesä oikeasti jo on. Mulla loppui oikea koulu tänään. Sitten on enää kaksi viikkoa kokeita ja se on loppu. Siinä samassa herääkin kysymys mitä minä ja te aijomme tehdä kesällä? Nyt on siis minun puoleltani blogihaaste heitetty ilmaan. Eli homman nimi on seuraava. Listatkaa muutama asia, ei tarvitse olla isoja asioita, mitkä aijotte toteuttaa kesällä tai haluaisitte toteuttaa. Tänä vuonna minun kesäni on toivottavasti täysin erilainen kuin edellinen, sillä kesä 2014 alkoi puolentoista viikon mittaisella sairaalassa juoksemisella. Viikon ajan olin lähes joka yö päivystyksessä tai osastolla. Samoin kahden viime vuoden syntymäpäivät (juhannuksena) olen viettänyt päivystyksessä. Noh, jätetään ne taakse. Tänä kesänä en aijo sairastella päivääkään. Se on ihan ykkös asia listalla. Mutta käydään sitten listan pariin. Muutamat kuvat vievät meidät kesän tunnelmaan.

Aijon pysyä terveenä, en sairasta päivääkään.

Haluan matkustaa Lahden ulkopuolelle. 

Haluan käydä Tammerkosken vieressä syömässä/ picnikillä.

Lähteä patikoimaan, ehkä Lappiin?

Olla juomatta alkoholia, kyseisen viisasten juoman kanssa ei tarvitse muistoja menettää tänä kesänä. Ehkä lopetan kokonaan alkoholin käytön, mihin sitä tarvitee?

Valokuvata, kesä on niin kaunista aikaa, että sitä on vaan pakko kuvata!

Viettää aikaa hevosten kanssa. Aijon tehdä kaikkea mistä hevoset nauttivat ja minä nautin.

Starttaan heA Pokerin kanssa. Vien Pokerin uimaan muiden hevosten kanssa.

Pyöräillä mökille Heinolaan.

Suunnitella YO-kirjoituksiin lukukalenteri, aloittaa lukemaan.

Täyttää 18 vuotta ja saada ajokortti.

Syödä aamupalaa parvekkeella.

Tutustua veljeni poikaystävään.

Tehdä jotain kaikkien kolmen sisarusten kesken. Nähdään niin harvoin enää yhtäaikaa, joten yhdessä viettämämme aika on todella tärkeää.

Oppia kärrynpyörän, rullailemaan LongBoardilla, pelata jalkapalloa ja lentopalloa.

Aijon leipoa jotain gluteenitonta.


0

Heippa taas. Tänään mun postaus koskee yhtä mun unelmista, joka on täyttymässä, ja siihen liittyvistä mietteistä ruokavalioni suhteen. Aloitetaan nyt heti paljastamalla vähän taustoja tästä unelmasta ja mikä se edes mahtaa olla. Annan heti vinkin valokuvalla. No joko arvaatte? (kuva on ottamani edelliseltä reissulta)

Matkustus. Matka jonnekkin kauas. Vapaaehtoistyö ulkomailla. Nämä ovat aina kuuluneet mun unelmiini. Vihdoinkin kovan työn takaa ne toteutuvat. Nimittäin mä suuntaan vuoden päästä Amerikan mantereen yli Hawaille. Meidän perhe on aina käynyt paljon ulkomailla ja äidistä lähtien ollaan oltu kiinnostuneita matkailusta. Äiti on asunut mm. Ruotsissa hetken aikaa. (ei mitenkään rakastunut maahan tai ihmisiin niin tuli sitten koti-Suomeen.)  Olen haaveillut kyllä takaisin muutosta. Korjaan minun ensimmäisestä muutostani mihinkään koskaan. Sisaruksista avaan sen verran, että siskoni lähti ensimmäisen kerran ulkomaille yksin ollessaan 16 vuotias. (Meni töihin.) Sen jälkeen on kierrellyt siellä sun täällä, Austraaliassa, Hawailla, Saksassa. Meidän yhteisenä haaveena olisi mennä Taiwaniin tervehtimään mun veljeä, joka opiskelee siellä. Veli on ollut viime vuodet kova matkaaja. Se kaiketi lähti käyntiin vaihtovuodesta ja sen jälkeen sitä ei olekaan Suomessa nähty kuin töissä keräämässä rahaa seuraavaan matkaan tai lukemassa pääsykokeisiin.

Hawai tuli minulle matkakohteeksi oikeastaan heti mahdollisuuden tultua. Molemmat sisarukset kävivät siellä, sisko kahtena kesänä ja veli yhtenä. Siispä minäkin suuntaan sinne. Matkakohteena on leirikeskus, jossa teen vapaaehtoistyötä. Työtalkavat aikaisin aamusta ja päättyvät sitten hyvissä ajoin päivällä. 

Vähän fiilistä mun viime reissulta, kun olin mun lentopallo joukkoeen kanssa pelaamassa ja treenaamassa Italiassa Jouni Parkkalin luona. Mieletön reissu! Jos video ei näy niin klikkaa https://youtu.be/TTa5UQ5MbZA

Sitten kuitenkin itse huolenaiheeseen. Onko mulle siellä ruokaa? Paljon olen yrittänyt selvittää ruokailua, mutta vähän tuloksetta. Laitettiin viestiä leirikeskukseen ja kysyttiin onko gluteeniton/laktoositon ruokavalio toteutettavissa paikanpäällä. Vastaus oli mahdollisesti, he eivät voi taata ruokavaliota keskuksen puolesta. Minulle on täysin itsestään selvyys ettei reissu jää näkkileivän takia tekemättä. Mietittiin vaihtoehtoina jo postittamista. Näkkäri kun ei paljoa paina ja se riittää pidemmäksikin ajaksi. Suunnitelmissa on viipyä Hawailla 2-3 kuukautta. Kuitenkin uskon ruokakaupoissa olevan gluteenitonta leipää ja toivottavasti makaroonia. Jos ei niin siinä ei taida muu auttaa kuin lähettää Suomesta. Jokatapauksessa ensimmäisiksi viikoiksi täytyy ottaa omat tarvikkeet varmuudeksi.

Ilman leipää pärjään kyllä, mutta kuidun saanti täytyy sitten turvata jollakin kuitulisällä. Vitamiineja saan varmasti hedelmistä samoin hiilihydraatteja perunoista ja kalkkia, no kalkkitableteista jos ei muualta. Siinähän ne tärkeimmät taisi ollakin. Ainiin. Keskuksella on kuntosali, mutta mun treenaaminen ei ihan niin tavoitteellista ole, että minun tarvitsisi miettiä proteiinin saantia. Miten ennen on selvitty, kun kuulemma silloin oli paljon pienemmät valikoimat. Onko vaan otettu mukaan mitä tarjolla on? Lentokoneissa ruokailu sujuu, sillä äiti on saanut siellä aina omat ruuat. Mulle tämä on ensimmäinen matka uuden seuralaiseni keliakian kanssa. Saa nähdä miten selviän, onneksi on kotona jo kokemusta jonkin verran. Jos jollain on heittää hyviä vinkkejä matkalle lähtijälle/ selviytyjälle niin niitä otan avosylin vastaan! Kuvat on mun siskon ja veljen yhteiseltä Hawai reissulta.

Tunnisteet: 
matkailuruoka

Sivut