Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
2

Tiedättekö sen tunteen kun kahvilan työntekijä tunkee sormensa paljain käsin sun pullaasi tai sämpylääsi testatakseen onko sämpylä tai pulla sulanut? Minä tiedän. 

Kun sairastuin keliakiaan, niin mun ravintoterapeutti pyysi olemaan gramman tarkka ruokavaliossaan ja se jäi mulle päälle. Kurkin aina, että mitä kahvilan tiskin takana tapahtuu. Vaihdetaanko hanskat ja otetaanko puhtailla pihdeillä tuotteita ja niin edelleen. 

Kerran olin vieraassa kaupungissa ja kyselin eräässä kahvilassa, että löytyykö mitään gluteenitonta? Pakastimesta kuulemma löytyisi gluteeniton voisilmäpulla. Päätin sitten ottaa sen. Kysyin kahvilan nuorelta asiakaspalvelijalta, että osaatko sulattaa sen pullan niin ettei se kuumene? Koska usein pullat ja sämpylät kuumennetaan kuumiksi ja niistä tulee sen jälkeen kumipullaa tai sämpylää. Kun sitten pullaani sulateltiin varovasti, niin se otettiin mikrosta ja asiakaspalvelija sitten tunki paljain käsin sormensa pullan keskustaan kokeillakseen, että onko se sulanut. No hän ei pystynyt täysin sanomaan ja vei pullan työkaverilleen ja pyysi häntäkin kokeilemaan. Tämä työkaveri sitten tunkin myös paljaan sormensa mun pullan keskustaan. Minä tuijotin tiskin takana suu auki hommaa, mutta en vaan saanut sanottua mitään tapahtuneen johdosta. Otin pullan ja menin pöytään ja kerroin mun miehelleni, että mitä juuri olin nähnyt. Hän vastasi, että "voi mä olen nähnyt monta kertaa kun sun pullaasi on sörkitty tuolla tavoin paljain käsin". Minä en sitten halunnut pitkään aikaan mitään pullia kahviloissa. Tuli ikään kuin sormineuroosi. 

Monta kertaa olen miettinyt, että mistä johtuu, että pakastesämpylä koitetaan sulattaa täydellä teholla mikroaaltouunissa? Jokainenhan tietää, että jos pullan sulattaa täydellä teholla, niin miten sille käy? Se kuumenee ja hetken päästä se on niin kova, että sitä ei syö sitten Erkkikään. Muutaman kerran olen joutunut palauttamaan väärin sulatetun pullan tai sämpylän takaisin keittiöön, koska sitä eii vaan ole voinut syödä. Muistan, että keliakian alkuvaiheessa musta oli todella vaikeaa se palauttaminen, on se vähän vieläkin, mutta nykyään mä kuitenkin teen sen ja yritän samalla opettaa, että miten nuo tuottee pitäisi sulattaa. Sulatus siis mahdollisimman pienellä teholla ja sulattaen, ei kuumentaen. 

Toivomus olisi tietenkin sekin, että työntekjä ottaisi ne kumihanskaat käteen käsiteltäessä gluteenittomia tuotteita ja nekin pitäisi muistaa vaihtaa, kun/jos on koskenut niillä juuri ennen gluteenia sisältäviin tuotteisin.

Olkoon tämä pieni opetus ja muistutus siitä, että gluteenittoman tuotteen voi pilata väärällä sulatustavalla. 

Gluteenittomin terveisin Maiju

Kommentit

Hyi! Eipä muuta tule mieleen.
Niinpä. Tuskinpa edes normaaliruokavalioinen tykkää tuosta tavasta. :) Ihmiset eivät vaan aina ajattele.

Lisää uusi kommentti