Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0
PIENI PLÄJÄYS KUIDUSTA
 
Olen aikaisemmissakin jutuissa hieman mekastanut kuidunsaannin puolesta. Keliaakikon on erityisen tärkeää pitää mielessä kuidun saanti, koska gluteenittomat viljatuotteet ovat suurelta osin paljon vähäkuituisempia kuin tavalliset viljatuotteet. Otetaan karkea esimerkki:
 
Fazerin Ruis Puikula sisältää 12g kuitua/100g leipä
 
Porokylän Tattarilimppu sisältää kuitua 3.8g/100g
Porokylän Juures-kaurapalaleipä 7g/100g
Vuohelan Kotisalon kaurasämpylä 7.8g/100g
Semperin Kuitupitoiset sämpylät 4.9g/100g
Frian gluteeniton hapanjuurileipä 11.5g. 
 
Tämä listaus näyttää aika hyvin sitä haarukkaa, missä gluteenittomien tuotteiden kuitupitoisuus menee. Olisi ihana ajatella, että se tummin ja happamin tattarileipä olisi myös kuitupommi, mutta ei. Tattarileivät harvoin ovat ihmeellisen kuitupitoisia. Mielelläni kuulen poikkeuksista, jos niitä on tullut vastaan!
 
Mutta tähän väliin hieman peruskauraa ravintokuidusta ja siitä, mitä se on ja miksi se on hyvää ihmiselle laugh
 
No mitä se ravintokuitu on? Tiedeyhteisö ei ole yksimielinen tieteellisestä ravintokuidun määritelmästä. Yksi määritelmä kuitenkin toteaa, että:
1. Ravintokuitua ovat kasvikunnan, ruoansulatuksessa sulamattomat hiilihydraatit ja ligniinit. (Ligniini on erittäin kompleksinen molekyyli ja sen lähes ainoa ravitsemuksellinen lähde ovat siemenet)
2. Sitten on myös funktionaalista kuitua, joka on eristetty hiilihydraatti tai synteettinen sulamaton hiilihydraatti, jolla on hyödyllisiä vaikutuksia elimistössä
3. Kokonaiskuitu on näiden kahden summa
 
Ravintokuidun lähteet puolestaan voidaan jakaa sen mukaan, sisältävätkö ne viskoosin massan muodostamaa kuitua vai ei. Viskoosia kuitua sisältävät lähteet muodostavat vesiliuoksessa geelimäisen rakenteen ja ei-viskoosia kuitua sisältävät eivät muodosta vesiliuoksessa geelimäistä rakennetta. Viskoosia kuitua on paljon esimerkiksi marjoissa ja hedelmissä. Ei-viskoosia kuitua on puolestaan viljoissa.
 
Tutumpia termejä julkisuudesta näille kahdelle ovat
1.vesiliukoinen eli viskoosia kuitua sisältävät eli muodostavat vesiliuoksessa geelimäisen ranteen
2.veteen liukenematon eli ei-viskoosia kuitua sisältävä eli ei muodosta vesiliuoksessa geelimäistä rakennetta.
 
Ja miksi sitten kuidunsaannista olisi kiva pitää hyvää huolta.
- Runsas kuidunsaanti pienentää suolistosyövän riskiä https://www.wcrf.org/dietandcancer/exposures/wholegrains-veg-fruit
- Kohtalainen tieteellinen näyttö tukee käsitystä siitä, että painonhallinnassa kannattaa käyttää luontaisesti kuitupitoisia elintarvikkeita (kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa) http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010#s10
- Lisäksi ravintokuitupitoisuuden lisääminen ruokavalioon voi lisätä kylläisyyden tunneta, vähentää nälän tunnetta ja pienentää energiansaantia. Tämä johtaa painon alenemisen tehostumiseen. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak02618&suositu...
- Eristetty liukoinen kuitu, kuten esimerkiksi psyllium kykenee laskemaan plasman kolesterolipitoisuutta
- On jonkin verran tieteellistä näyttöä siitä, että viskoosit kuidut saisivat aikaan plasman glukoosipitoisuuden hitaamman nousun.
- Tiedetään, että runsaskuituista ravintoa nauttineilla on pienentynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013
- Ja kuten jo aikaisemmin olen todennut, suolistomikrobit tykkäävät runsaskuituisesta ruokavaliosta laughhttps://www.pronutritionist.net/2016/12/suolistobakteerien-hyvinvointia-..., http://leenaputkonen.fi/kuidut-pitavat-huolta-suolistostasi/
No mistäs me keliaakikot saamme kuituja, kun kuitua pitäisi saada vähintään se 25g päivässä, mielellään 35g.
No tietysti niistä gluteenittomista viljavalmisteista, joista ihan aikuisten oikeasti kannattaa katsoa se kuitupitoisuus ja valita se kuitupitoisempi valmiste. Samoin lisuikkeiksi vaihdellen täysjyväriisiä, kuitupastaa, kvinoaa, amaranttia yms. Omassa kotikaapissani on Fibrexiä, kauralesettä, tattarilesettä ja chian-siemeniä, joita ripottelen müslin joukkoon. Samoin t i e t y s t i pähkinät ja siemenet kannattaa muistaa vaikka salaatin joukkoon ellei muuten maistu. Kaurapuuro on ihan ykköskuitupommi.
 
 
 
LÄHTEET: Mutanen M. & Voutilainen E. Hiilihydraatit ja ravintokuitu. 23.4.2012. Kirjassa Ravitsemustiede toim. Aro A., Mutanen M. Ja Uusitupa M.  Duodecim Oppiportti. Julkaistu 1.4.2014. Viitattu 14.6.2018.
 
 
 
 
 
 



0

Olemme varmasti kaikki huomanneet, miten perinteiset gluteenia sisältävät viljatuotteet ovat nykyisin varsin helposti korvattavissa gluteenittomina: tavallisten jauhojen sijaan voi käyttää gluteenitonta jauhoseosta, perinteisen leivän voi korvata gluteenittomalla leivällä, ja jopa mämmiä saa nykyään gluteenittomana versiona! Vaikka sairastamme keliakiaa, meidän ei ole tarvinnut luopua näistä tuotteista, vaan voimme korvata tuotteet vastaavilla gluteenittomilla. Henkilökohtaisesti olen todella iloinen, että voin yhä nauttia pitsasta, karjalanpiirakoista ja leivonnaisista (tiedän: kaikesta epäterveellisestä wink).

Teinivuosina innostuin leipomisesta, eikä keliakiadiagnoosini ole tätä innostusta lannistanut. Pikemminkin päinvastoin, halusin osoittaa, että gluteeniton leivonta onnistuu yhtä hyvin kuin tavallisia jauhoja käytettäessä. Yleensä en edes katsonut gluteenittomia ohjeita, vaan käytin tavanomaisia reseptejä ja korvasin vehnäjauhot gluteenittomilla jauhoilla. Lopputulos ei ihan aina ollut optimaalinen, mutta muistaakseni suurin osa näistä kokeiluista päättyi hyvin. Olin tyytyväinen itseeni ja tuumin: kaikki gluteenipohjaiset tuotteet on mahdollista tehdä gluteenittomana!

Tiedä häntä, teinivuosien itseluottamus omiin leipomistaitoihin on päässyt valitettavasti rapistumaan. Tosin en kyllä äkkiseltään pysty sanomaan, mitä gluteenia sisältävää viljatuotetta ei pysty tekemään gluteenittomana. Joulutortut olivat ennen eräs tällainen herkku, mutta nekin ilmestyivät kauppoihin viime vuonna. Gluteenittomia ravioleja metsästin pitkään, ja löysinkin niitä Kampissa sijaitsevasta Gluto-ravintolasta (jota ei enää ole: nyyh!). Onkohan enää mitään viljatuotetta, josta ammattilaisetkaan eivät pysty valmistamaan gluteenitonta versiota?

Muistan vielä erään kerran ravitsemusterapeutilla, kun minulla oli hiljattain todettu keliakia. Olin muutaman kuukauden verran täyttänyt ruokapäiväkirjaa, jota ravitsemusterapeuttini siinä sitten arvioi. Pelkäsin, että saisin kasvisten vähyydestä häneltä noottia, mutta hänpä antoi yltiöpositiiviset arviot ruokavaliostani. Erityisesti hän kiitteli sitä, etten ollut jättänyt perinteisiä viljatuotteita kokonaan pois, vaan olin korvannut ne gluteenittomilla tuotteilla. Hämmästyin tätä lausetta: miksi ihmeessä jättää nämä kokonaan pois, kun niiden korvaaminen on niin helppoa? Ravitsemusterapeutti kohautti olkiaan ja sanoi, että reilusti yli puolet keliaakikoista jättää tämän ruokapyramidin osan kokonaan pois ruokavaliostaan keliakiadiagnoosin jälkeen. Pitääköhän tämä lausahdus enää paikkaansa, nyt kun gluteenittomien tuotteiden valikoima on laajentunut? Hinnat ovat toki vielä omissa luokissaan verrattuna perinteisten viljatuotteiden hintaan. Niin tai näin, onneksi keliakiassa ei ole kyse yksinomaan luopumisesta vaan myös korvaamisesta!

Keittiöremontin valmistuttua olen päättänyt hieman herätellä sisäistä leipojaani. Seuraavaan postaukseen laitan ihanan reseptin kesän jälkiruokapöytiin smiley


0
Hei taas kaikille! Pienen tauon jälkeen taas paikan päällä. Messut ja omat opiskelut ovat olleet niin tiukkoja vetoja, että on pitänyt vetää vähän henkeä. Mutta nyt taas sormet kuumina näppäimistöllä laugh Tässä on muuten kuva siitä, kun olen Lautasella messujen messulavalla.
 
Eli aiheena on, miten suolistomikrobit ja keliakia liittyvät yhteen. Aloittelin kirjoittamalla perimästä ja nyt sitten vauvoista sen verran,  että keliaakikkoäideillä on erilainen mikrobikanta äidinmaidossaan kuin terveillä äideillä. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole, miten tämä seikka vaikuttaa vauvan suolistomikrobistoon. (Carmen Cenit et. al 2015.)
 
Sitten itse gluteeniton ruokavalio vaikuttaa suolistomikrobeihin. Terveillä aikuisilla (siis ei keliaakikoilla) tutkittiin suolistomikrobistoa ennen gluteenitonta ruokavaliota ja gluteenittomanb ruokavalion aikana ja esimerkiksi Bifidobakterium spp.ja Bifidobakterium longum sekä Lactobacillus spp. määrä väheni suolistossa. Tiettyjen suolistomikrobien kuten Escherichia colin ja Bifidobacterium angulatumuksen määrä kasvoi. (Carmen Cenit et. al 2015.)
 
Samoin tiedetään, että antibioottikuurilla ja keliakian puhkeamisella on tietty yhteys, joka on havaittu myös tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla. Eli siis mikrobiston häiriintyminen antibiootin takia voi olla eräs tekijä keliakian puhkeamisen taustalla. ("This association suggests that perturbation of the microbiota by antibiotics may play a role in CD onset and pathogenesis")(Carmen Cenit et. al 2015.)Kuitenkaan ei siis ole tutkimustietoa siitä, onko suoliston mikrobiston muutos keliakian syy vai seuraus. 
 
Mitä keliaakikko voi asialle tehdä? Eipä suorastaan juuri mitään. Tutkimustietoa ei ole tällä hetkellä siitä, mikä probiootti olisi paras tukemaan keliaakikon suoliston hyvinvointia. 
 
Kuitenkin!!! Tutkimustietoa löytyy runsain mitoin siitä, millä tuemme suoliston hyvinvointia.
1. Syömällä paljon kasviksia. Oikeasti paljon wink
2. Syömällä marjoja
3. Vähentämällä punaisen lihan syöntiä
 
Ja lisää ehdottoman tutkittua asiaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaiselta:
 
Ja vielä linkkivinkki erittäin mielenkiintoiseen juttuun:
 
Ihania alkukesän päiviä! Ja jos haluat erityisesti lukea jostain asiasta, niin laita komenttikenttään ehdotus yes
P.S. Kuvat ovat omiani, älä käytä ilman lupaa ja lähdeviitteet löytyvät edellisestä jutusta.

Sivut