Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0
Olin lomilla niin kuin varmaan moni muukin :) Ja olin matkoilla niin kuin varmaan moni muukin :) Toivottavasti kaikilla teillä tyypeillä oli sikakivaa! Minä kävin Portugalissa, Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Jokaisessa paikassa majoituksena toimi asunto, jossa keittiö.  Ajattelin listata tähän postaukseen suokikkipaikkojani tai suosikkijuttujani näistä matkakohteista:
Portugali: isommissa ruokakaupoissa oli tosi hyvin gluteenitonta. Yksi löytö oli gluteenittomat moniviljakorput. Ihan parasta.
Lontoo: Gluteenittomat nopeat lounasvaihtoehdot ruokakaupoissa sekä artesaanileipää lähikapasta. Lontoossa on ihan parasta napata esimerkiksi Bootsista tai M&S Foodsista kolmioleipä tai wrap mukaan ja nauttia pikalounas. Ja lähikaupasta löytyi pumpulinpehmeää artesaanileipää. Oioi.
Pariisi: Oikeasti Pariisi. Ihan maailman paras gluteeniton matkakohde. Tai siis ainakin yksi niistä. Helmut Newbake ja gluteenittomat croissantit. Jepjep. Samoin sieltä sai täytettyä patonkia lounaaksi. Oioi. Ravintola Noglu. Siis todellakin no gluten. Omistaja on itse keliaakikko, joten homma pelaa. Noglu on kerännyt myös Michelin suosituksia. Ehkä parasta ikinä. Ja M&S Food lötyi myös Pariisista, joten pikalounas taattu. Pienestä lähimarketista myös gluteeniton hylly. Ja Pariisin keskustassa on myös täysin gluteeniton kauppa. Ihan siis paras lomakohde keliaakikolle.​
 
Berliini on muuten vaan hyvä. Kaupoista löytyy gluteenitonta. Ravintoloista ei niinkään. Glutanada on pikkuravintola, jossa kerran kuukaudessa gluteeniton brunssi. Osuimme paikalle juuri gluteenittoman brunssin aikana ja ihan oikeasti vähän itketti, kun leipälaatuja oli seitsemän erilaista, joista valita. Samoin kaupungissa toimii Jute Bäckerei leipomo, jonka lähellä asuimme. Voitte miettiä, kuinka ihanaa oli saada uunituore lämmin sämpylä aamupalaksi suoraan leipomosta! Hauska löytö oli myös ”pikaruoka” eli maissi-couscous (niinpä couscous!!!) johon kaadettiin vettä päälle ja sai kivan lounasruoan.
 
Jos mietitte seuraavaa matkakohdetta, niin lämmin suositus Pariisille. Kaikki puhuivat englantia. Oikeasti. Yritin puhua ranskaa, niin Starbucksin myyjä vaihtaa englantiin :) Turvallista ja siistiä ja taxilla kannattaa kulkea matkat hotellilta lentokentälle. Ai niin. Kanaalin alta junalla Eurotransilla kulkiessa saa gluteenittoman ruoan, jos on valinnut sellaisen matkustusluokan, johon ruoka kuuluu. Kaikki muovikääreissä ja tuttu viljantähkä yliviivattuna –logo paketeissa.
 
Seuraavassa postauksessa käsittelen gluteenitonta kasvissyöntiä! Au revoir!

0

Nyt kun keittiöremontti valmistui, en malttanut olla heti kokeilematta norjalaista lempiherkkuani: Bløtkakea!

Bløtkake on norjalainen perinteinen kermakakku, jonka usein löytää juhlien jälkiruokapöydistä varsinkin kesäaikaan (ei kuitenkaan yhtä usein kuin toista perinnekakkua eli kransekakea – tästä voinen kertoa myöhemmissä postauksissa). Itselleni tästä herkusta tulee usein mieleen suomalaisten, ja erityisesti lasten, suosikki mansikkakakku. Bløtkakessa käytetään vain useimmiten mansikoiden sijasta vadelmaa, mutta miksei siinä voisi mansikoitakin käyttää! Varsinkin kansallispäivänä Bløtkake koristellaan kuvassa näkyvään tapaan.

Itse pidän tästä kakusta kovasti, sillä olen varsin perso sen pääainesosalle – kermavaahdolle! Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä kermavaahtoa ei koskaan voi olla liikaa leivonnaisissa (lieneekö meitä monta? wink). Parasta tässä kakussa kuitenkin on, että se on helppo tehdä täysin gluteenittomana!

Käytin tätä kakkua tehdessäni norjankielistä Dagbladetin reseptiä, joka löytyy osoitteesta https://www.dagbladet.no/mat/oppskrift/klassisk-glutenfri-blotkake. Suomensin sen tähän alle vapaamuotoisesti, jotta itse kukin voi kokeilla uutta kakkureseptiä kesän tuleviin juhliin. Kakusta ei tule kovin korkeaa, joten kakkupohjan halkaisemisessa täytyy olla tarkka.

Mielelläni kuulisin kommenteissa, miten kakun teko onnistui, jos päätitte tähän ryhtyä. En ole tätä itse tehnyt maidottomana, mutta luulisin, että lopputulos on melko sama, jos käyttää esimerkiksi soijakermaa.

Tämän myötä toivottaisin kaikille oikein hyvää kesää! laugh

Pohja

4 kananmunaa

2 dl sokeria

1 dl perunajauhoja

1 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl leivinjauhetta

1 tl vanilliinisokeria

voita vuoan voiteluun

Täyte

5 dl kermavaahtoa

1 dl vadelmahilloa (tai mansikkahilloa)

Koristeluun

Tuoreita marjoja

 

- Sekoita kananmunat ja sokeri ja vaahdota. Sekoita kuivat ainesosat keskenään, ja lisää tämän jälkeen munavaahtoon.

- Voitele noin 24 cm (halkaisija) vuoka, ja kaada taikinaseos vuokaan. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä.

- Halkaise kakkupohja kahtia ja erota osat. Levitä hillo ja osa kermavaahdosta toisen kakunosan päälle. Laita toinen puoli päälle ja käytä loput kermavaahdosta kakun peittämiseen. Koristele haluamillasi marjoilla.


0
PIENI PLÄJÄYS KUIDUSTA
 
Olen aikaisemmissakin jutuissa hieman mekastanut kuidunsaannin puolesta. Keliaakikon on erityisen tärkeää pitää mielessä kuidun saanti, koska gluteenittomat viljatuotteet ovat suurelta osin paljon vähäkuituisempia kuin tavalliset viljatuotteet. Otetaan karkea esimerkki:
 
Fazerin Ruis Puikula sisältää 12g kuitua/100g leipä
 
Porokylän Tattarilimppu sisältää kuitua 3.8g/100g
Porokylän Juures-kaurapalaleipä 7g/100g
Vuohelan Kotisalon kaurasämpylä 7.8g/100g
Semperin Kuitupitoiset sämpylät 4.9g/100g
Frian gluteeniton hapanjuurileipä 11.5g. 
 
Tämä listaus näyttää aika hyvin sitä haarukkaa, missä gluteenittomien tuotteiden kuitupitoisuus menee. Olisi ihana ajatella, että se tummin ja happamin tattarileipä olisi myös kuitupommi, mutta ei. Tattarileivät harvoin ovat ihmeellisen kuitupitoisia. Mielelläni kuulen poikkeuksista, jos niitä on tullut vastaan!
 
Mutta tähän väliin hieman peruskauraa ravintokuidusta ja siitä, mitä se on ja miksi se on hyvää ihmiselle laugh
 
No mitä se ravintokuitu on? Tiedeyhteisö ei ole yksimielinen tieteellisestä ravintokuidun määritelmästä. Yksi määritelmä kuitenkin toteaa, että:
1. Ravintokuitua ovat kasvikunnan, ruoansulatuksessa sulamattomat hiilihydraatit ja ligniinit. (Ligniini on erittäin kompleksinen molekyyli ja sen lähes ainoa ravitsemuksellinen lähde ovat siemenet)
2. Sitten on myös funktionaalista kuitua, joka on eristetty hiilihydraatti tai synteettinen sulamaton hiilihydraatti, jolla on hyödyllisiä vaikutuksia elimistössä
3. Kokonaiskuitu on näiden kahden summa
 
Ravintokuidun lähteet puolestaan voidaan jakaa sen mukaan, sisältävätkö ne viskoosin massan muodostamaa kuitua vai ei. Viskoosia kuitua sisältävät lähteet muodostavat vesiliuoksessa geelimäisen rakenteen ja ei-viskoosia kuitua sisältävät eivät muodosta vesiliuoksessa geelimäistä rakennetta. Viskoosia kuitua on paljon esimerkiksi marjoissa ja hedelmissä. Ei-viskoosia kuitua on puolestaan viljoissa.
 
Tutumpia termejä julkisuudesta näille kahdelle ovat
1.vesiliukoinen eli viskoosia kuitua sisältävät eli muodostavat vesiliuoksessa geelimäisen ranteen
2.veteen liukenematon eli ei-viskoosia kuitua sisältävä eli ei muodosta vesiliuoksessa geelimäistä rakennetta.
 
Ja miksi sitten kuidunsaannista olisi kiva pitää hyvää huolta.
- Runsas kuidunsaanti pienentää suolistosyövän riskiä https://www.wcrf.org/dietandcancer/exposures/wholegrains-veg-fruit
- Kohtalainen tieteellinen näyttö tukee käsitystä siitä, että painonhallinnassa kannattaa käyttää luontaisesti kuitupitoisia elintarvikkeita (kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa) http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010#s10
- Lisäksi ravintokuitupitoisuuden lisääminen ruokavalioon voi lisätä kylläisyyden tunneta, vähentää nälän tunnetta ja pienentää energiansaantia. Tämä johtaa painon alenemisen tehostumiseen. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak02618&suositu...
- Eristetty liukoinen kuitu, kuten esimerkiksi psyllium kykenee laskemaan plasman kolesterolipitoisuutta
- On jonkin verran tieteellistä näyttöä siitä, että viskoosit kuidut saisivat aikaan plasman glukoosipitoisuuden hitaamman nousun.
- Tiedetään, että runsaskuituista ravintoa nauttineilla on pienentynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013
- Ja kuten jo aikaisemmin olen todennut, suolistomikrobit tykkäävät runsaskuituisesta ruokavaliosta laughhttps://www.pronutritionist.net/2016/12/suolistobakteerien-hyvinvointia-..., http://leenaputkonen.fi/kuidut-pitavat-huolta-suolistostasi/
No mistäs me keliaakikot saamme kuituja, kun kuitua pitäisi saada vähintään se 25g päivässä, mielellään 35g.
No tietysti niistä gluteenittomista viljavalmisteista, joista ihan aikuisten oikeasti kannattaa katsoa se kuitupitoisuus ja valita se kuitupitoisempi valmiste. Samoin lisuikkeiksi vaihdellen täysjyväriisiä, kuitupastaa, kvinoaa, amaranttia yms. Omassa kotikaapissani on Fibrexiä, kauralesettä, tattarilesettä ja chian-siemeniä, joita ripottelen müslin joukkoon. Samoin t i e t y s t i pähkinät ja siemenet kannattaa muistaa vaikka salaatin joukkoon ellei muuten maistu. Kaurapuuro on ihan ykköskuitupommi.
 
 
 
LÄHTEET: Mutanen M. & Voutilainen E. Hiilihydraatit ja ravintokuitu. 23.4.2012. Kirjassa Ravitsemustiede toim. Aro A., Mutanen M. Ja Uusitupa M.  Duodecim Oppiportti. Julkaistu 1.4.2014. Viitattu 14.6.2018.
 
 
 
 
 
 



Sivut