Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
2

Minulle gluteenittomuus on niin itsestään selvää ja välillä luulen siihen täysin tottuneeni. Mutta sitten tulee tilanteita, että huomaan etten ole tottunutkaan. Vieläkin tulee tyrmistyksiä, pahaa mieltä ja tunnen epäoikeudenmukaisuutta eli en kai sitten totu koskaan.

Työpaikallani aina välillä on edustajia esittelemässä tuotteitaan. Yleensä he myös tarjoavat kahvia, sämpylöitä ja pullaa. Tässä jokin aika sitten jälleen oli näin. Pöytä oli aamukahvin aikaan koreana, upeat sämpylät ja pullat. Mutta kas, ei mitään gluteenitonta. Eräs pomomme oli sitten sanonut asiasta edustajalle. Meille gluteenittomille sanottiin myöhemmin että saamme kahviosta hakea sämpylät ja pullat. Menin tietysti hakemaan, sain kuivahkon sämpylän mutta pullaa ei. Tunsin itseni kakkosluokan kansalaiseksi.

Onneksi aina välillä on myös edustajia jotka ovat huolehtineet tasapuolisesti tarjottavat myös gluteenittomasti.

Sitten meidän uuden hienon sairaalan kanttiini.... Olen välillä käynyt ostamassa nopeasti jotain lisäevästä kun työt jatkuvat pidempään tai kun tekee mieli jotain hyvää. Siellä ei ole mitään suolaista valmiina ja makeana tarjottavana on kahta laatua. Niitä samoja kahta laatua on ollut siellä aina, ei mitään uutta. Usein olen siitä huomauttanut mutta tyly vastaus on että kyllä meillä on täällä kun pyytää ja kaivaa tiskin alta jotain.

Miksi aina pitää pyytää kun toiset voivat vitriinistä katsella ja valita. Taas viikolla sanoin, että voisiko vitriinissä olla ylimmällä hyllyllä valmiina suolaista ja makeaa joista voisi rauhassa valita. Nyt kassalla olikin sellainen henkilö joka tuntui ainakin jotenkin asian ymmärtävän. Sanoin että gluteenitonta syöviä on varmasti muitakin, niitä tulisi helpommin valittua ja menekki olisi isompi kun näkisi niitä valmiina. Aika näyttää alkaako vitriinistä löytää herkullista syötävää.

Huomasin että viimeksi olen blogia kirjoittanut viime joulun aikaan. Miten nopeasti vuosi onkaan kulunut. Taas alan suunnitella jouluhötinöitä. Nyt on vähän erilainen joulu tulossa, en tarkalleen tiedä vielä millainen. Vanhempi tytär muutti vähän kauemmaksi. Nuorempi tytär asustelee pääasiassa isänsä luona kun siellä on tilaa enemmän. Hän saa olla viikot kissan kanssa ja opetella itsenäistä elämää, onneksi tässä ihan lähellä.

Keliakiamessut ovat tulossa ja niitä odotan mielenkiinnolla. Nyt minulla ei ole siellä varsinaisesti työtehtäviä, vaan saan nauttia messuista vieraana. Tähän asti olen ollut aina Mininukkariosastolla töissä. Hirmu kivoja messuja on ollut ja niin tulee varmasti myös nyt olemaan. Nyt odottelen vain että nuorempi tyttäreni Ninnin päättäisi lähteä mukaan messumatkalle.


Anonymous (ei varmistettu)
0

Pitkän hiljaiselon jälkeen aloitan niinsanotusti puhtaalta pöydältä, ilman mitään murusia.

Keliaakikot voivat käyttää gluteenitonta kauraa sisältäviä elintarvikkeita. Siinä on se etu, että se tuo gluteenittomaan ruokavalioon jotain tuttua ja kotimaista verrattuna esimerkiksi tattariin, riisiin ja hirssiin. Puhdas kaura helpottaa myös leivontaa, tuo taikinaan käsittelevyyttä ja makua. Mutta mikä on puhdasta kauraa?

En ole aiemmin ajatellut saati perehtynyt siihen, miten puhdas kaura tuotetaan. Löysin netistä Turun Sanomien lehtijutun vuodelta 2007, mikä avasi silmäni ja saa minut kunnioittamaan maanviljelijöitä entistä enemmän. Lehtijuttu sai mieleni herkistymään: joku näkee oikeasti vaivaa meidänkin ruokavalion eteen tuottamalla puhdasta kauraa.

Puhtaan kauran viljely ei ole mikään läpihuutojuttu. Pelto tarkistetaan useaan kertaan, että siellä ei kasva mitään muuta viljaa. Jokaisesta, pienestäkin, kuormasta otetaan kilon näyte. Kuusi jyvää muuta viljaa läpäisee seulan, mutta yhtään enempää erässä ei saa olla tai se hylätään. Puhtaan kauran käsittelemisessä käytetään omia laitteita, kuten kuivuria ja peräkärryjä, säilytetään omissa siiloissa ja jauhetaan omissa myllyissä. Periaate on siis tuttu muutoinkin gluteenitonta ruokavaliota noudatettaessa: vältetään kaikenlaista kontaminaatiota.

Lisää puhtaasta kaurasta ja sen valmistusprosessista voit lukea täältä 

Keliakialiiton sivulta löytyy lista keliaakikoille soveltuvista kauratuotteista ja kaurajuomista 

Hyvää Keliakiaviikkoa 5.-11.9.2016! Keksitkö gluteenitonta? Ilahduta ystävääsi :)

 


Anonymous (ei varmistettu)
0

Sain diagnoosin ihokeliakiasta vuonna 1989 sairastettuani tautia arviolta noin kahdeksan vuoden ajan. Vielä tuntematonta ihosairautta hoidettiin erilaisilla ruokavalioilla (välillä en saanut syödä tomaattia, toisinaan karsittiin pois jotain muuta), ihorasvoilla ja välillä kiellettiin uimahallissa käyminenkin. Kun diagnoosi viimein saatiin, oli olo helpottunut. Pienellä paikkakunnalla itselle sopivien tuotteiden määrä oli hyvin rajallinen ja ruokakauppiaalta saatu monistettu reseptinippu oli kultaakin arvokkaampi ja säilössä edelleen.

Melko pian suuntasin isommille paikkakunnille ja haeskelin sieltä sopivia jauhoja ja ruokia. Asian Food -tyyppiset ruokakaupat olivat suosikkejani ja niistä löytyikin silloin eksoottisilta tuntuvia tuotteita kotona kokeiltavaksi. Jos olisin tiennyt nykyisten lähikauppojen valikoimista olisin varmasti lentänyt pyrstölleni.

Tutkimusmatkani jatkuu edelleen. Nykyisin eräs suosikkini on Ekokauppa Ekolo, josta löytyy eteenkin leipien puolelta maukkaita ja ravitsevia vaihtoehtoja. Pitkäaikainen suosikkini on Masajon Jaksamisleipä, jossa on ravintokuituakin ihan mukavasti. Uutena tuttavuutena olen maistellut Lifefoodin luomu porkkanakeksejä. Niissä päästään ravintokuidussa jo 15 % mallikkaaseen määrään.

Näillä makuretkilläni mm. leivän määre on ehkä hiukan muuttunut siitä, mikä perinteisesti luokitellaan leiväksi. Täytyy myöntää, että lähikaupan gluteenittomista leivistä pidän eniten näkkäristä. Vielä en ole löytänyt lapsuudesta tuttua kuohkeaa ja maukasta leipää, mutta ehkäpä törmään siihen ennemmin kuin uskonkaan.


Sivut