Olet täällä

0

Muistan kun minut alkuvuodesta pyydettiin kirjoittamaan Gluteeniton suunta yhteisöön. Minulla oli heti alkuun sellainen ajatus, että bloggaan tänne kerran viikossa. Kuinkas sitten kävikään? Minulle kävi niin, että tämä kevät on vienyt minua kuin pässiä narussa eli blogimaailmassa on tapahtunut niin paljon, että ajatukseni heitti härän pyllyä heti alkuunsa. 

Sitten ajattelin, että jos nyt kuitenkin edes kerran kuukaudessa, jos mä yritän siihen edes pyrkiä. Tiedän, että sosiaalinen media ja sen eri ympyrät ovat vieneet mua niin mennessään, että aika on vähän kortilla, mutta yritetään. 

Lähdimme juhannuksen viettoon mökille. Kun en ollut ehtinyt etukäteen miettiä gluteenittomia tarjoiluja, niin ajattelin, että ehtiihän sen sitten taas mökillä. Kuitenkaan en ole oppinut vieläkään sitä, että pitäisi miettiä Helsingissä ostokset etukäteen, muuten joutuu tyytymään siihen mitä mökkikaupan gluteenittomalta hyllyltä löytyy. 

Olin ajatellut, että teen gluteenittoman marenkikakun valmiista marenkilevyistä ja toissijaisesti että jos ei marenkia löydy, niin sitten suklaakakun Provenan valmissekoituksesta. No kumpaakaan ei sitten ollut kaupassa, joten sitten lähdettiin siltä pohjalta, että mitä sieltä gluteenittomalta hyllyltä löytyy. Mökkiolosuhteissa pitää kuitenkin ottaa huomioon myös helppous. 

Löysin sitten hyllystä Vuohelan Herkun Farina piirakkapohjaseoksen ja siitä sitten syntyi ajatus niin sanotusta Mummon marjapiirakasta, joka on usein mun valintani kun alan leipomaan. Tein siis pohjan tällä seoksella ja ohjeella ja sovelsin sitten täytettä ihan oman pääni mukaan. Pohjaan tuli tätä jauhoseosta, vettä, juoksevaa margariinia ja kananmunaa. Täytteeseen laitoin kermaviiliä, hunajaa, kananmunaa ja mustikkaa sekä ripauksen vaniljasokeria. 

Seuraavaksi mulle oli kadoksissa mun piirakkavuokani. Olen tehnyt tällä ohjeella välistä piirakkavuokaan, välillä muffinsivuokaan ja nyt tein sen irtopohjavuokaan. Sama ohje, mutta aina lopputulos on erilainen. 

Täytyy todeta, että kyllä saa hyvää gluteenitonta, kun vaan alkaa itse leipomaan. Tällaisia kakkuja kaipaisi joskus kahviloidenkin tarjontaan. Ehkä me vielä joskus saadaan. 

Piirakka muuttui siis kakuksi ja siitä tuli niin hyvää, että mökkiläiset söi kaikki sitä suurella sydämellä. Mitään ei jäänyt, joten kuulemma saa tehdä toistekin. Tässä taas todistettiin se, että gluteeniton maistuu kaikille. 

Maiju