Olet täällä

0

Heips. Nyt meidän perheessämme on kovin jännittynyt tunnelma, nimittäin mun veljeni kävi keliakia vasta-aine kokeissa. Henkka olisi jo kolmas meidän perheestä, jolla on keliakia. Meidän suku on täynnä keliakiaa, sillä äidin veljellä ja tämän pojalla on myös keliakia. Tämä on hyvinkin outoa, sillä äidin äitillä ei ole keliakiaa. Tietysti teoriassa on mahdollista, että äidin isällä oli keliakia, jota ei osattu vielä tuolloin diagnosoida. Äidinisä kuoli siis 30 vuotiaana.

Mitä tunteita tämä sitten herättä minussa? Olen tietysti innoissani jollain tasolla. Harmittaa veljen puolesta sillä tämä muuttaa Amsterdamiin opiskelemaan. Kuinka hyvin siellä gluteenittomuus tunnetaan on kysymysmerkki. Toisaalta on kiva, että on taas yksi uusi ihminen jolle voi jakaa tunteita keliakiasta ja puhua ruokailuista. Meidän keittiöstä tulee taas vähän hygieenisempi kuin ennen.

Lupauduin jo kuskaamaan mahdolliseen tähystykseen sillä Henkka oli niin avulias oman tähystykseni kanssa. Jouduin jäämään poliklinikalle nukkumaan tähystyksen jälkeen. (Postaukseen pääsette tästä mikäli haluatte lukea.) Henkka odotti kärsivällisesti väliaikatietoja ja milloin tulla hakemaan minut kotiin. Lisäksi Henkka kävi vielä kanssani verikokeissa saattajana, kun en saanut lähteä yksin.

Minkälaisia tunteita tai ajatuksia teillä on herännyt jos joku perheenjäsenenne on sairastunut keliakiaan?


47

Nyt se tapahtui. Kirjoitin aijemmin tähän postaukseen ikävistä kohtaamisista sukulaisteni luona. Tälläkin kertaa minulle oli tehty syötävää ja ostettu herkkuja. Koska olen vuoden mittaisessa herkkulakossa, kieltäydyin herkuista. Oli myös itse tehtyä leipää, jota en syönyt. Lisäksi oli jälleen voileipäkakkua. Toivoin mielessäni, että kakku olisi gluteeniton, mutta toisin kävi.

Söin voileipäkakkua, joka oli muuten mielettömän hyvän makuista.Palanen oli onneksi pieni, sillä enhän syödessäni osannut arvata, että näin tapahtuisi. Aiemmin en ollut saanut kakusta minkään näköisiä oireita. Kuitenkin kotiin lähdön jälkeen meni aikaa jonkin verran ja tunsin kuinka vatsaa alkoi vääntää ja sattua eripuolille. Toivon, että te muut kellut ette pysty samaistumaan tähän tunteeseen. Ikävä kyllä, mutta varmasti tiedätte minkälaisesta kivusta on kyse. 

Minun keliakiani on kovin voimakas oireinen. Tämän vahingon jälkeen koin kaikki oireet, mitä suinkaan voin saada. Vatsani meni aivan sekaisin, oksetti ja sattui. Onko mahdollista, että tulee jopa kuumeinen olo, tai tiedättekö. Ei kuumetta, mutta lämpöä. Mulla oli koko kroppa ihan lämmin ja kasvoja kuumotti, toki parantelin vielä itseäni flunssasta niin se voi olla syynä. Seuraava päivä oli onneksi jo parempi ja oireet helpottivat. Vatsa oli useamman päivän sekaisin, mutta nyt jo normalisoitunut. Tämä tapahtui siis noin viikko sitten maanantaina. 

Haluaisin kuulla muidenkin kertomuksia vastaavista tilanteista, saatteko voimakkaita oireita gluteenista? Olen lukenut, että osalla ei ole lainkaan oireita. Hyvä esimerkki tästä on äitini, jolla on ihokeliakia. Pahin oire taitaa olla kutina. Toisaalta olen onnellinen kovista oireista, niin tuntee heti jos joku on mennyt pieleen. Tätä edeltävä vahinko tapahtui kouluni ruokalassa, kun keittäjillä oli tapahtunut vahinko ja söin tavallista makaroonia. 


Sivut