Olet täällä

45

1. Saatiin Juhanin kanssa sen vanhemmilta lasten pelastusliivejä myytäviksi. Olihan ne pakko pukea päälle, kun olivat niin söpöjä.  

2. Ensimmäisen muuttopäivän selfie. Tykkään niin paljon tuosta valotuksesta kuvassa.

 

1. Koska Passat ei petä, siihen uusittiin moottori viime talvena ja se syö mukavasti öljyä.
2. Ikeassa. Mennään käymään vielä heinäkuussa uudemman kerran niin saadaan oikean kokoinen ruokapöytä ja toimiva kirjahylly.
3. Ohjaamon oma Orbi. Ihana kilpikonna, mäkin haluan!

 

EA3-kurssin fiilikset vaihtelivat laidasta laitaan.
1. Ensimmäinen päivä ja olin kovin ahdistunut. Olisin halunnut kotiin.
2. Olisikohan ollut kolmas päivä ja käytännön harjoitusten jälkeen fiilis oli mahtava. Ehkä mä joskus opin vielä ensiapua toistaiseksi vielä maalikkona.
3. Matkalla iltajuhlaan. Hyvin hyvin väsyneenä kylläkin. Juhla ja illallinen olivat aivan mielettömiä!!

 

1. Loppuharjoituksessa EA3-kurssilla. Tässä tehtävässä oli hyvinkin hätääntynyt isä ja lapsi, joka oli hukkunut. Minä nappasin lapsen ja työparini rauhoitteli isää. Onneksi on elvytystä harjoiteltu, sillä se tuli yllättävän automaattisesti näinkin todentuntuisessa tilanteessa. Eli lapsen elvytys lähtee 5 puhalluksella ja tämän jälkeen 30 painallusta ja 2 puhallusta jne. 

2. Vapaaehtoisenpelastuspalvelun isomman mittakaavan etsintäharjoituksessa. Olin maalihenkilö eli etsittävänä. Lähdin metsään noin klo 9 aikoihin ja minut löydettiin hieman klo 13 jälkeen. Kokemus oli todella hieno sillä tunsin oikeasti olevani eksynyt ja pääsin keskelle luontoa.

3. EA3 taas. Eräänä päivänä oltiin käyty johtamista läpi sa siinä minä nökötän ja yritän johtaa moottoripyörä onnettomuuteen joutuneen tytön pelastamista. Huh, ei oikeen onnistunut. Onneksi oli kouluttajat tukena.

 

1. EA3 loppuharjoituksesta, onnettomuuteen joutuneen naisen auttamista, minä kirjaan ja työpari tutkii.
2. Jälleen elvyttämässä. Olin niin monta kertaa sattumalta elvyttämässä. Mikäs siinä, tuleepahan harjoiteltua. Tällä kertaa ilmatiet ja elvytyksen laadun tarkkailu. 

 

1. Minä ja Muumimamma. Rakastan muumeja, meillä on iso kasa muumimukeja ja lautasia ja kulhoja. No okei ei niitä nyt niin valtavaa kasaa ole, etteikö niitä voisi lisää hankkia.
2. & 3. Minions, tarviiko sitä nyt muuta sanoa. Minulta löytyy tuollainen supersöpö vihko ja kynät. Täytyy huomenna hakea noita muistilehtiöitä.

Adios!

Tunnisteet: 
puhelimesta

104

 

Viime viikolla pidin vähän niin kuin lomaa, eli otin rennommin kuin moneen viikkoon. Siskoni, joka opiskelee Outokummussa tanssijaksi, tuli Turkuun luokseni. Päätimme ottaa mahdollisimman rennosti, sillä ainakin itselläni se tuli tarpeeseen. Minulla oli joka päivä vähän töitä, mutta yritin järjestellä aikataulujani niin, että ehdimme viettämään mahdollisimman paljon aikaa yhdessä.

         

Söimme hyvin, tapasimme isovanhempamme (juhlimme heidän 50-vuotishääpäiväänsä!) ja isämme sekä äitipuolemme, kävimme elokuvissa, istuimme jokirannassa ja juttelimme paljon. Ei olekaan hetkeen taas tullut naurettua niin paljon kuin viime viikolla. Oli ihan mielettömän ihanaa ja nyt on haikea fiilis, kun sisko on matkalla Outokumpuun. Näemme ehkä elokuussa Vaasassa seuraavan kerran Taiteiden yössä, jossa hän esittää soolotanssi-esityksen. Yritän saada järjestettyä aikatauluni niin, että pääsen paikalle.

            

Siskonikin on ruvennut syömään enemmän gluteenittomasti, vaikka keliakiaa hänellä ei olekaan. Hänen kehonsa toimii silloin paremmin ja etenkin tanssiessa onkin hirmuisen tärkeää, että kroppa todella toimii optimaalisesti. Itsekin treenaan paljon, nykyään lähinnä kuntosalilla, mutta syksyn tullen käyn taas HIIT-treeneissä, spinningissä, zumbassa ja muilla tunneilla. Muistan ajan, jolloin en olisi voinut käydä tiettyinä päivinä ja kellonaikoina jossakin jumpassa tai vaikka sopia kaverin kanssa yhteisiä treenejä, koska en voinut ennakoida, milloin vatsani oli niin turvoksissa ja milloin ei, jotta treeni olisi luistanut. Onneksi nykyään vatsani antaa minun olla rauhassa ja elää täyttä elämää. Tosin epäsäännöllinen syöminen aiheuttaa toisinaan turvotusta ja pahaa oloa, mutta onneksi siihen voi itse vaikuttaa. 

Siskoni ollessa luonani söimme herkullisia ruokia ja nautimme kesästä. Olin ensimmäisenä iltana järjestänyt pienen brunssin, johon kuului siemennäkkäriä, tomaatteja, viinirypäleitä, kookos-mustikka-smoothiet, maissilastuja, avokado-banaani-herkkupaloja, hedelmiä ja mansikoita suklaakuorrutteessa, poppareita ja irtokarkkeja. Ja Snickers-piirakka :P Leivoin pitkästä aikaa ja se oli virhe sen kannalta, että hellepäivänä uunin käyttäminen ei ole ykkösjuttu. Mutta ikkunat auki vaan, niin naapuritkin saivat haistella ihanan suklaisen piirakan tuoksua.... :D Ja vaikka siskoni joululomalla sanoikin, että "Nora sun leipomukset ei oo koskaan olleet visuaalisesti kauhean kauniita", niin onneksi maku on aina ollut kohdillaan ja niin oli nytkin. Odotan milloin hän tulee seuraavan kerran luokseni, jolloin voidaan ottaa kaikki uusiksi.

Aurinkoista alkavaa viikkoa! Muistakaa rentoutua ja nauttia kesästä!

- Nora


Sivut