Olet täällä

0

Miksi en jaksa tehdä mitään?
Miksi olen jälleen väsynyt?
Miksi ärsyynnyn niin helposti?
Miksi vatsa tuntuu taas oudolta?

Niin monta kysymystä ja vain yksi vastaus: keliakia. Oman "piilokeliakiani" oireet ymmärsin vasta paljon myöhemmin; sitä tajusi olleensa jatkuvasti väsynyt ja ärtyneensä asioista helpommin. Kuin kuka tahansa murrosikäinen yläkoululainen. Ei silloin osannut kukaan epäillä, että taustalla olisi jotain muuta. Monesti olen miettinyt sitä, MILLOIN keliakiani todella puhkesi? Minkä ikäinen olin silloin? Kuinka kauan keliakiani ehti olla hoitamattomana, huomaamattomana? Ja kuinka kauan keliakian epäilyyn olisi mennyt, jos ihoni ei olisi alkanut oirehtia?

Luulin ennen omaa diagnoosiani, että keliakia oirehtii voimakkaasti huonona olona, väsymyksenä, oksenteluna ja laihtumisena. Aina. Sellaisena keliakia näyttäytyi isosiskollani (ja siihen aikaan alakoulun terveydenhoitaja epäili siskoni oireiden olleen hänen "päänsä sisällä"!!") Minä taas en koskaan oksennellut, en menettänyt painoa ja hemoglobiinini pysyi hyvänä. En huomannut mitään omituista olossani. Ehkä yhdeksänteen luokkaan mennessä aloin kiinnittää huomiota satunnaisiin vatsaoireisiin, mutta kenellä ei olisi joskus sellaisia tuntemuksia. Kenties jollain tavalla oli onneni, että ihokeliakia puhkesi ja paheni vauhdilla ja kertoi minulle ja kaikille näköetäisyydellä oleville, että jokin on pielessä. Ja siitä alkoivat tutkimukset. Diagnoosi tuli ja ruokavalio vaihtui. Muutama kuukausi, ehkä vuosi kului ennen kuin huomasin sen. Mitä ihmettä, onpa hyvä ja energinen olo! Lääkärini epäili, etten ollut aiemmin edes tiennyt, miltä tuntuu oikeasti terve vatsa (tai ohutsuoli). Uskomatonta.

Joitain vuosia myöhemmin huomasin paljon selvemmin, että olossani taitaa olla jälleen jotain parantamisen varaa, koska öisin minulla oli paha olo. Lisäsin ruokavaliooni kuitua muun muassa pellavansiemenrouheen ja kauran avulla. Oho, kummasti alkoi taas tuntua olo hyvältä. Toisin sanoen pelkkä gluteenittomuus ei ole hyvän olon tae pidemmän päälle. Täytyy muistaa huolehtia ravintoaineista, jotka jäävät gluteenittomana helposti taka-alalle, kuten kuitu. Nykyään kaupasta voi löytää jo aika hyvin tuotteita, jotka sisältävät enemmän kuitua ja muuta terveellistä.

p.s. Oletteko maistaneet Fazerin gluteenitonta siemenleipää? Tulee melkein ruisleipä mieleen sen tumman värin ja rakenteen ansiosta. Tämän siemenleivän minä olisin mieluummin nimennyt Gluteenittomaksi unelmaksi.