Olet täällä

0

Sattuipa tässä hiljattain sellainen tapaus, että keliaakikkokaverini söi vahingossa gluteenia sisältävän lihapullan ja kärsi useamman päivän vatsaoireita. Onneksi hän söi vain yhden ja huomasi jo siinä vaiheessa, että lihapullan maussa oli jotain outoa. Emme ymmärtäneet, miksi ravintolassa oli merkitty lihapullat ja kastike erikseen niin, että yläpuolella luki kastikkeen kohdalla G eli gluteeniton, mutta alapuolella lihapullien kohdalla G:tä ei ollut. Kuinka helposti alempi teksti jää lukematta, jos ei ole tarkkana? Tapauksesta syntyi paljon keskustelua, eikä kukaan ymmärtänyt, miksi kastike ja lihapullat merkitään edes erikseen, jos ne ovat samassa astiassa pullat kastikkeen seassa, jolloin kastikettakaan ei voi sanoa gluteenittomaksi. Kastike on tuolloin kontaminoitunut. Ravintolan työntekijöiltä kysyttäessä vastaus oli, että totta kai he merkitsevät ruoan sisällyksen tarkasti, mikä onkin hyvä, mutta jollain tasolla silti turhaa kastikkeen ja lihapullien ollessa sekoitettuna toisiinsa. Tällaisia pieniä huolimattomuusvirheitä tulee vastaan luultavasti lähes jokaisella keliaakikolla. Pienet gluteenivahingot saattavat tuntua mitättömiltä, etenkin jos seurauksena ei ole vatsaoireita. Silti on muistettava, että ohutsuolen nukka vaurioituu gluteenista, vaikka ei tuntisikaan vatsan olossa mitään omituista.

Kaverin tapaus jäi pyörimään mieleeni sen verran vahvasti, että näin myöhemmin jopa unta yliopiston ruokalasta, jossa ei ollut tarjolla MITÄÄN gluteenitonta. Se toi vahvasti mieleeni sen kerran lukiosta, kun olimme abipäivillä yliopistossa. Seisoin ravintolan oviaukossa ja tuijotin toivottomana ruokalistaa, jossa ei missään lukenut gluteeniton-merkintää ruokalajin perässä. En tiennyt, keneltä menisin kysymään ja ravintola oli niin täpötäynnä väkeä, että rohkeuteni petti ja jätin menemättä syömään. Olin niin nuori tuolloin ja tuore keliaakikko. Se toivottomuuden ja epävarmuuden tunne oli todella ikävä. Olen kiitollinen ravintoloille ja ruokaloille, jotka nykyään panostavat erityisruokavalioihin ja ruokalajien sisältöjen merkitsemiseen. Mitä vähemmän ruoan soveltuvuudesta joutuu kysymään, sitä helpommalta ja luontevammalta ja tavalliselta ruokailu tuntuu. Kun ei tarvitse tehdä gluteenittomuudesta numeroa ja kun voi luottaa ruokalistan ja ruokalinjaston merkintöihin.

 

Lopuksi toivon kaikille hyvää vappua! Toivottavasti joku ehti napata kaupasta gluteenittomia munkkeja mukaansa, toisin kuin minä mattimyöhäinen. Kaupat voisivat tilata niitä enemmän, kun ne tuntuvat aina loppuvan heti alkuunsa? Tai sitten minun pitäisi ostaa niitä ajoissa.


0

Matkustelu on aina kuumottavaa, varsinkin jos miettii sitä ruokailujen puolesta. Lomakohdetta valitessa, olen aina selvittänyt etukäteen, minkälainen valikoima gluteenittomia annoksia tai tuotteita on saatavilla ravintoloissa ja ruokakaupoissa. Matkustelu on välillä yllättänyt positiivisesti ja välillä taas on tullut hetkiä, kun mietin että mitähän nyt taas…

Ei jatkoon:

Ylivoimaisesti negatiivisimmat kokemukset osaltani ovat Ranskasta. Vierailin useassa Rivieran rannikkokaupungissa lomaillessani ja sanotaanko, että olisi kiva ollut saada jotakin ruokaa. Ravintoloissa ei ymmärretty erityisen hyvin gluteenittomuutta (tai ei ollenkaan) ja yleinen vaikutelma ruoansaannista oli aika surullista. Tällä lomalla elin siis viikon pelkällä salaatilla ja munakkaalla, jotka sattuivat olemaan ainoat soveltuvat annokset ruokalistoilla. Samanlaiset fiilikset ovat jääneet Saksasta, jossa gluteenittomuus tuntuu olevan jonkinlainen utopistinen ajatus. Johtuiko sitten mun ralliranskasta ja -englannista vai siitä, ettei heillä ole tietoakaan, mitä heille yritin selittää.

Gluteeniton sydän sykkii Espanjalle

Ison ja positiivisen kiitoksen haluan antaa Espanjalle, joka toimii luottolomakohteenani. Sen verran on maassa tullut vierailtua, että valikoima alkaa olla jo melko tuttua, mutta tärkeintähän on, että sitä alun perin edes on. Espanjassa ravintolat useimmiten tietävät, mitä tarkoittaa gluteenittomuus (eli sin gluten). Annoksissa on kuitenkin suuria vaihteluita niin maakuntien ja paikkojen sisällä, mitä listalta löytyy. Esimerkiksi Cartagenassa ei tuntunut ravintoloista löytyvän juurikaan muuta kuin sitä vanhaa tuttua omelettia. Mutta Costa del Solin useissa rantakaupungeissa ravintolat ilmoittavat selkeästi, mitä on saatavilla gluteenittomasti. Ruokakauppojen hyllyt ovat täynnä tuotteita, jotka soveltuvat meillekin käytettäväksi. Itsehän otan tämän aina experimenttinä, jossa testaan kaikkea uutta ja kiinnostavaa, mitä Suomessa ei myydä.

Euroopan matkailu keliaakikkona toimii useimmiten hyvin ja tarjolla onkin edes jotakin purtavaa, mutta suosittelen, että jos olet matkustamassa maahan, jonka ruokatottumukset tuntuvat vierailta, ota selvää asioista etukäteen ja varaudu mahdollisesti siihen, että lähdet matkaan matkalaukku täynnä sitä parasta gluteenitonta ruokaa Suomesta.

Mukavaa kesän odotusta tyypit!

-Kasper