Olet täällä

lapsen keliakia

139

Kevättä ollaan saatu tänä vuonna odottaa pitkään. Auringolla on vieläkin lumensulatustehtäviä kesken pihallamme. Luottamus kevään ja kesän tulemiseen on ollut koetuksella. Vielä eilenkin saimme lumisadetta epätoivoisesti paikka paikoin vihertämistä yrittävälle nurmikolle. Linnut tuntuvat katselevan ikkunasta sisälle höyheniään pörhistäen. Katse saa minut tuntemaan petturiksi. Ei täällä olekaan vielä lämmintä. Anteeksi!

Anonymous (ei varmistettu)
2

Istuin keittiön pöydän ääressä kello 22.30 lähes kokonaan pimeässä talossa. Muut nukkuivat. Mietin.

Mietin, että meidän arki on hyvää ja turvallista. Aavan gluteenittomuus onnistuu täydellisesti kotona ja päiväkodissa. Hänelle asia on yhtä luonnollinen kuin hiustenväri. Kaikki on meillä tosi hyvin, on ollut jo hyvin kauan. Vai onko?

23

Kevätauringon piristämänä olin ajatellut kirjoittaa lyhkäisen kirjoituksen positiivisuudesta, mutta tällä kertaa sattuma heitti jotain muuta tärkeää, josta on ihan pakko kirjoittaa. Viime perjantaina Esikoinen tuli koulusta kotiin ja hänen kasvoillaan näkyi niin aprillipilojen hauskuus ja jännitys mahdollisesta äidin jekuttamisesta, kuin myös jokin muu tunne, mihin ei positiivisuus ainakaan liittynyt. Jäin odottamaan äidinvaistojen valpastuttamana.

Anonymous (ei varmistettu)
4,442

Olimme olleet koko perhe jo kauan kaupungilla hoitamassa asioita. Etsimme yhdelle housuja ja toiselle kenkiä ja jotain muitakin asioita piti hoitaa. Olimme lopulta kaikki väsyneitä ja nälkäisiä ja lapset tappelivat.

Meidän 4-vuotiaalla keliaakikollamme Aavalla on ollut tämän vuoden puolella jäätävä uhma, joten kiukkuhetkiä on kertynyt ihan muutama. Tämäkään hetki ei ollut poikkeus.

2

Hei! Tässä aloittelen tätä bloggaamista ihan ensimmäistä kertaa. Monia kertoja olen kyllä miettinyt, että kuinka olisikaan hauskaa kirjoitella kaikesta maan ja taivaan välillä. Perhe-elämästä, arjesta ja juhlasta. Keliakiasta ja allergioista. Tarjota vertaistukea toisille väsyneille äideille. Lukuisia blogeja olen itsekin lukenut, yleensä yön hämäryydessä, silmät väsyneinä kännykän näyttöä tihrustaen. Etsien sitä lohduttavaa tunnetta. Tunnetta, että emme ole yksin selvittämättömien tai jo selvitettyjenkin oireiden täyttämien öiden ja jättisuurten silmäpussien kanssa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - lapsen keliakia