Olet täällä

2

Tutkimme ruokalistaa pienellä huoltoasemalla lähellä Helsinkiä. Ilahdumme, koska lastenlistassa on monta ruokaa merkitty koodilla G, gluteeniton. Pieni keliaakikkomme haluaa nakit ja ranskalaiset. Lomamatkalla kun ollaan, niin hän myös ne saa.

Ennen tilaamista on kuitenkin kysyttävä se peruskysymys.

‒ Meneekö teillä ranskalaisten friteerauskeittimeen mitään muuta kuin ranskalaisia? Meneekö esimerkiksi nuggetit?

‒ Eeei kai... Käynkö kysymässä?

‒ Kiitos mielellään.

Keittiöstä tulee nuorehko nainen vihainen ilme kasvoillaan.

‒ Niin?

Esitän kysymyksen uudestaan. Saan vastauksen vihaisella äänellä.

‒ Ei meillä ole kuin yksi fritti. Kyllä sinne kaikki menee.

‒ Okei. No sitten teillä lukee ruokalistassa virheellisesti, että ranskalaiset ovat gluteenittomia.

Tässä vaiheessa lapsi alkaa itkeä ja me alamme pohtia, mitä uskaltaisimme hänelle antaa vai uskallammeko mitään.

***

Tutkimme ruokalistaa meksikolaista ruokaa tarjoilevassa ketjuravintolassa Tampereella. Neljävuotiaan makutottumuksilla olemme väärässä ravintolassa, mutta jospa löytäisimme hänelle kuitenkin jotain, mistä hän pitää. Kysyn, voiko lapsi tilata esimerkiksi pihvin.

"Riippuu miten herkkä on. Samalla parilalla paistetaan (gluteenia sisältäviä tuotteita) ja ranskalaisten öljyssä paistetaan myös muuta. Salaatin voi ottaa." (Lue tästä tilanteesta lisää blogitekstistäni Turvallisen ravintolan etsintä.)

***

Keskustelu Facebookin Vertaistukea keliakialasten vanhemmille -ryhmässä Myllyn Parhaan riisihiutaleista, joissa on selkeä merkintä "saattaa sisältää muita viljoja". Tuote on siis ehdottomasti kielletty keliaakikoilta. Erään lapsen äiti kirjoittaa:

"Meidän tytölle ei käy myöskään kaura, joten riisipuuroa on päiväkodissa kerran-pari viikossa, yleensä pari. Lastentarhanopettaja kävi pyynnöstäni selvittämässä mistä hiutaleista puuro tehdään. He olivat elokuusta lähtien keittäneen puuron Myllyn Parhaan hiutaleista! Se loppui nyt ja tänään lapsi sai muroja, kun ei muita hiutaleita ollut saatavilla, mutta luottamus tuohon ja muihinkin ammattikeittiöihin romuttui kyllä aika huolella! Kannattaa siis käydä tarkistamassa mitä hiutaleita keittiössä käytetään."

 

Ammattikeittiön tunnettava vastuunsa

Keliakia on vaikea sairaus. Ymmärrän, että sitä ei tunne moni sellainen, jota se ei kosketa henkilökohtaisesti. Se, että välttää ohraa, ruista ja vehnää ei pelkästään riitä. Kauran on oltava gluteenitonta kauraa. Levitteen on oltava vain gluteenittomalle leivälle käytössä olevaa. Tuoteselosteet on tutkittava kaikista ruoka-aineista, jopa nonparelleista. Gluteenittomalle letulle ei voi laittaa hilloa, jos hillolusikka ja hillo on koskenut vehnälettuun. Gluteeniton ja vehnäjauhollinen pulla eivät saa koskettaa toisiaan. Ja niin edelleen, lue tästä. Lue myös tästä.

Tavallisten kansalaisten, joita keliakia ei kosketa, ei tarvitse näitä tietää, mutta ammattikeittiöiden on tiedettävä. "Saattaa sisältää" on viljatuotteissa ehdoton ei, ja mieluiten ei sanotaan myös "saattaa sisältää" -suklaillekin, varsinkin, jos kyseessä on lapsi.

Kuulin juuri, että joku ravitsemusterapeutti oli sanonut, että ei haittaa, jos syö ranskalaisia, joita on friteerattu samassa öljyssä nuggettien kanssa. Koska minä olen ymmärtänyt asian aivan toisin, laitoin tänään sähköpostia kolmelle ravitsemusterapeutille. Kysyin ranskalaisista ja saman parilan käytöstä sekä siitä, johdetaanko kuluttajia harhaan, kun ruokalistan G-merkintä ei tarkoitakaan puhdasta, gluteenitonta annosta.

 

Ravintoterapeuttien vastaukset

 

Keliakialiitto

"Gluteenittomaan ruoanvalmistukseen ei voi käyttää rasvakeitintä tai rasvaa, jossa paistetaan friteerattuja tuotteita. Tämä ei ole vain Keliakialiiton linjaus, vaan ohjeistus on tullut Evirasta.

Jo elintarvikelain mukaisesti elintarvikkeista annettavan tiedon tulee olla totuudenmukaista eikä se saa johtaa harhaan. Jos annos ilmoitetaan gluteenittomaksi, niin sen gluteenittomuus tulee varmistaa koko valmistusprosessin läpi, raaka-aineista lautaselle saakka. Kontaminaatio gluteenista tulee estää jokaisessa vaiheessa. Lisäksi allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet, joihin myös vehnä, ohra, ruis ja kaura kuuluvat, tulee ilmoittaa myös pakkaamattomista elintarvikkeista elintarviketietoasetuksen mukaisesti.

Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa erilaiset ryhmät, joten ruokavalion noudattamisen tarkkuudessakin on varmasti eroa. Terveytensä takia gluteenitonta ruokavaliota noudattavat joutuvat olemaan erittäin tarkkoja gluteenittomuuden suhteen, murunenkin gluteenia on liikaa. Jos haluaa vain vähentää gluteenin saantia, niin silloin mainitsemasi keinot olisivat varmaan asiakkaalle ok, mutta gluteenittomaksi annosta ei saa sanoa."

Sanna Arnala, laillistettu ravitsemusterapeutti, Keliakialiitto

 

TAYS

"Keliaakikon tulee olla tarkkana näiden kanssa. Kyseenalaistan onko gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa samalla parilalla paistettu pihvi sitten enää gluteeniton. Riippuu, miten parila on puhdistettu. En ole työskennellyt ravintolassa, mutta kotikeittiön ruoanvalmistuksesta kyllä ymmärrän. Jos ensin paistetaan pannulla gluteenia sisältävää tuotetta ja sitten pitäisi paistaa keliaakikolle gluteenitonta, pitää pannu välillä pestä, jotta keliaakikon ruoka on gluteenitonta. Jos näin toimitaan ravintolassa, sitten on ok, mutta jos ei niin pystytä toimimaan, kontaminaatioriski on olemassa."

Leena Koski, ravitsemusterapeutti, Tampereen yliopistollinen sairaala

 

HYKS, Lastenklinikka

"Ranskalaisia ei saa paistaa samassa uppopaistorasvassa, jossa paistetaan muun muassa vehnää sisältäviä paneroituja tuotteita. Ravintoloissa gluteeniton ruoka tulee valmistaa eri pannulla ja astioilla kuin gluteenia sisältävät annokset.

Suositusten mukaan ohjaamme. Lapsipotilaiden kanssa neuvomme olemaan erityisen tarkka, koska muun muassa lapsi oppii jo alusta asti minkälainen asenne perheellä tai hoitopaikalla on dieetin tarkkuuteen. Lapsi ei ole itse vastuussa ruokavaliostaan, vaan häntä hoitavat aikuiset.

Lapsen vatsavaivat tai -kivut vaikuttavat moneen asiaan ja ihmiseen. Ne voivat aiheuttaa pelkoa syödä sallittujakin ruoka-aineita, pahimmassa tapauksessa kaventaa ruokavaliota aiheuttaen viivästymää kasvussa ja kehityksessä."

Jaana Nurmi-Lawton, laillistettu ravitsemusterapeutti, HYKS Lastenklinikka

 

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä voimme tehdä? Mielestäni kyseenalaistaa tarpeeksi gluteenittoman ruuan puhtautta itsemme ja lastemme turvallisen ruuan vuoksi sekä kertoa asioista asiallisesti, ystävällisesti ja rakentavasti. Keliakialiiton esitteitä voi myös viedä ravintoloihin, oppilaitoksiin ja päiväkoteihin.

Toivon ammattikeittiöiltä ymmärtäväistä asennetta, kunnioitusta ja halua oppia uutta. Terveys ei ole leikin asia.

***

Ps. Perheemme arjesta voit lukea myös blogista Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen.

 

 

 

 

Kommentit

Mahtavaa, että olet kirjoittanut aiheesta! Tietoisuutta pitäisi saada lisättyä ammattikeittiöihin ja ihmisille muutoinkin ja koska tästä ei taida valtakunnan uutista saada, niin meidän kellujen vanhempineen pitänee asiaa vaan toitottaa ja tarkistaa kaikkialla.
Kiitos kommentista! Sekin on kurjaa, jos ammattikeittiön henkilökunta suuttuu, kun ruuasta kysellään. Tottakai me kyselemme! Joku voi saada ruuasta anafylaktisen reaktion ja pahimmillaan kuolla, jos tuote on merkitty väärin.

Lisää uusi kommentti