Olet täällä

4

Lontoo on suosikkikaupunkini. Kävimme Kaisan kanssa kahdestaan Lontoossa viime lokakuussa. Matkan aikana oli tietysti tarkoitus tutustuttaa neiti Lontoon nähtävyyksiin, shoppailumahdollisuuksiin ja herkutella. Ja tytön oma toive oli päästä käymään jalkapalloseura Chelsean kotistadionilla Stamford Bridgella. Kaikki tämä kolmessa päivässä!

Koska kokemuksesta tiesin, että hyvästä säästä kannattaa Lontoossa ottaa kaikki irti, suuntasimme jo saapumispäivänä katselemaan nähtävyyksiä. Silloin ei nimittäin satanut. London Eye on Thamesin varrella, vastapäätä Big Beniä ja Westminsteriä oleva iso maailmanpyörä, josta käsin saa ehdottomasti parhaan käsityksen kaupungin laajuudesta. Siispä suunnistimme ensiksi sinne. Älä anna pitkien jonojen hämätä: maailmanpyörät isot hytit vetävät reippaasti asiakkaita ja jono etenee hyvällä tahdilla. Mekin pääsimme sisään jo vartin jonotuksella. Ja se kannatti, näkymät olivat jälleen huikaisevat, vaikka sää olikin hieman pilvinen.

Toinen suositeltava elämys on risteily Thamesilla. Parissakymmenessä minuutissa pääset vaikka Toweriin ja voit hypätä laivasta pois katsomaan Tower Bridgea ja Towerin vankityrmiä.Takaisin pääset sitten noin puolen tunnin välein taas Westminsteriin palaavilla laivoilla. Matkan aikana kuulet huumorilla sävytettyjä tarinoita Thamesin varrella olevista silloista ja nähtävyyksistä, kuten Shakespearen teatterista ja sotalaiva HMS Belfastista.

Lasten ja teinien mieleen on myös vahakabinetti Madame Tussaud´s, joka kieltämättä olikin hieman muuttunut - positiivisesti - sitten ensikäyntini 80-luvun lopulla. Sieltä löytyvät tunnetut näyttelijät ja popparit, urheilijat ja poliitikot hämmästyttävän aidoiksi muovattuina. Ja olihan siellä tietysti kuninkaallinen perhekin.

Ihan vahakabinetin vieressä on muuten kaikkien salapoliisiromaanien ystävien hyvin tuntema osoite Baker Street 221, Sherlock Holmesin kotitalo.

Stamford Bridgelle ajoimme metrolla reissumme toisen päivänä. Chelsean kauniissa kaupunginosassa sijaitseva jalkapallostadion on kaikkien futareiden mielenkiinnon kohde, mutta jos jalkapallo ei kiinnosta, voi muiden ollessa stadion- ja museokierroksella itse käydä vaikka samalla suunnalla olevassa Hyde Parkissa kävelyllä. Ta ihan vain kävellä ympäri kauniita katuja ja ihastella Chelsean somia taloja ja hyvinhoidettuja puutarhoja. Kaisalle opastettu stadionkierros oli kuulemma reissumme kohokohta, eikä se äidistäkään ollut kyllä yhtään hullumpi kokemus.

Paluumatkalla ajoimme metrolla Knightsbridgeen ja kävimme Harrodsin tavaratalossa ihastelemassa sen kerrassaan upeaa valikoimaa. Parasta oli Food Hall, alakerran ruokaosasto, josta ostimmekin niin tuliaisia kuin itsellemme vähän herkkusuklaata. Hyvin tiesivät myyjät kertoa Godivan osastolla mitkä laadut olivat gluteenittomia.

Ai niin, se herkuttelu tosiaan! Kun paljon käveli ja näki uutta, tuli nälkä myös joskus ihan yllättäen. Olin etukäteen etsinyt sopivia gluteenittomia ruokapaikkoja netistä. Hakusanalla gluten free restaurants london löytyy useita ravintolasuosituksia sisältäviä sivustoja. Laitoin silloin ylös muutaman, kuten hampurilaisia tarjoavan Honest Burgersin. Se sijaitsee Sohossa pikkukadulla nimeltä Meard Street, jota ei kyllä ollut helppo löytää. Katso tarkempi kartta osoitteesta www.honestburgers.com/uk, siltä löytyvät muutkin ketjun ravintolat. Gluteenittomasta sämpylästä joutui maksamaan vähän enemmän kuin tavallisesta, mutta kannatti kyllä. Burgereihin sai valita mieleisensä pihvit ja lisukkeet seinällä olleelta listalta. Todella maukas burgeri ja kiva ruokakokemus muutoinkin!

Ja tältä se näytti käsintehtyjen ranskalaisten kera tarjoiltuna.

Kaisan isosisko oli pari vuotta sitten Lontoossa käydessämme ihastunut japanilaistyylistä ruokaa tarjoavaan Wagamama-ketjuun, joten päätimme Kaisan kanssa käydä katsomassa josko heidän listaltaan löytyisi gluteenitonta ruokaa. Ja löytyi, tosin vaihtoehtoja ei ollut monta. Kaisa söi ramen-annoksen, joka räätälöitiin hänelle gluteenittomaksi. Ja hyvältä maistui!

Lontoossa oli yleensäkin yllättävän helppo löytää gluteenitonta syötävää. Kiitos kuuluu varmaan tällä hetkellä vallalla olevalle gluteenittoman ruoan boomille. Kaikissa käymissämme ravintoloissa keliakia tunnettiin hyvin ja siihen suhtauduttiin asiantuntevasti ja tarkkuudella. Esimerkiksi gluteenitonta pastaa ja pizzaa tarjoavia ravintoloita löysimme ihan sattumalta useita.

Ainoa huono puoli oli se, että kahviloista ei löytynyt gluteenittomia vaihtoehtoja. Joka kadunkulmasta löytyvä kahvilaketju Pret a mangerin valikoimassa ei esimerkiksi ollut mitään gluteenitonta. Mutta kahvilakäynnitkin hoituivat meiltä kahvikissoilta mallikkaasti, kun olin osannut varautua asiaan ja ottanut mukaan gluteenittomia keksejä ja muffinsseja. Sitäkään ei kyllä olisi tarvinnut tehdä: paikallisista Tesco-kaupoista löytyi ihan mallikkaat valikoimat gluteenittomia tuotteita.Kotiin toimme mukanamme esimerkiksi gluteenitonta couscousia!

Tunnisteet: 
Lontooravintolat

Kommentit

Onpa kiva tietää, että Lontoosta löytyy noin hyvä gluteeniton tarjonta. Sitä aina miettii, että minneköhän sitä uskaltaisi matkustaa ja pitääkö raahata kaikki omat eväät mukana.
Alussa minäkin otin varmuuden vuoksi paljon ruokaa mukaan, mutta vähitellen on oppinut mistä mitäkin löytää. Joissakin maissa, kuten yllättäen Tanskassa, gluteenittoman tuotteet löytyivät vain apteekeista. Tulen kertomaan myöhemmin lisää matkakokemuksiamme, muun muassa Kanarialta, Tanskasta, Italiasta, Tsekeistä ja Ranskasta.
Pari viikkoa sitten Lontoosta palanneena mainitsen, että aamiaisella sain gluteenitonta leipää. Lähetin tapani mukaan hotelliin etukäteen tiedustelun ja asia hoitui sillä. Ekana aamuna kyselin leipää, seuraavina aamuina se tuotiin pöytääni:) Esim. John Lewis -tavaratalon (Oxford Streetillä) ravintolassa kokki neuvoi tarkasti, mitkä ruuat sopivat, maittavaa oli.
Hieno juttu! Englannissa gluteenittomuus tosiaan tuntuu olevan ihan hyvin hallussa eikä omia eväitä tarvita. :-)

Lisää uusi kommentti