Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
105

Aurinkoa, merta, vuoria, jäätelöä, kuumaa hiekkaa, hyvää ruokaa ja koko perheen ihanaa yhdessäoloa. Sitä oli meidän viisihenkisen perheemme matka Espanjan Torremolinoksessa toukokuussa 2015.

Matkustimme Norwegianin lennolla Helsingistä Malagaan, josta vuokrasimme auton viikoksi. Autovuokraus oli yllättävän halpaa, suunnilleen satasen maksoi viikko. Siihen päälle maksoimme vielä omavastuuosuutta pois sekä vuokrasimme Aavalle turvaistuimen, mutta kaikkinensakin vuokraus oli halpa. Perheemme isä on usein työreissuilla Espanjassa ja on siksi asentanut kännykkäänsä Espanjan kartat ja navigaattorin - helppoa siis ajella itsenäisillä reissuilla maassa.

Lomaamme kuului uintia hotellin uima-altaalla sekä meressä, ravintola-, kahvila- ja jäätelökioskielämyksiä sekä pyörähdys Rondassa, Malagassa ja Puerto Banuksessa. Hotellimme Los Jazmines oli aivan meren rannalla. Hotelli oli ihan kiva ja sen sijainti oli loistava. Sää oli toukokuun puolivälissä mahtava: 25‒32 C koko loman.

Meillä on aina tapana, että lapset saavat lomalla, oli se sitten Suomessa tai muualla, uudet rantalelut. Henrik suurena Paavo Pesusieni -fanina valitsi ison rapu-uimapatjan, jonka risti Erkiksi.  Sitä iloa kesti kuitenkin vain hetken. Hotellin uima-altaalla ei saanutkaan käyttää uimaleluja. Rannalle Erkki pääsi kerran ennen kuin tapahtui jotain mullistavaa: valtava tuulenpuuska heitti Erkin mereen. Matilda ryntäsi perään ja ui jääkylmissä aalloissa Erkin perässä vaikka kuinka kauan. Aina, kun hän saavutti karkulaista, heitti aalto sen kauammaksi. Lopulta huusimme Matildan takaisin ja katsoimme, kun Erkki oikein hyppeli tuulen mukana aalloissa voltteja kauas kauas ulapalle. Sinne meni Paavon luo innosta pomppien!

Merelle Erkki ei kuitenkaan jäänyt: tapasimme hänet myöhemmin töistä läheisestä ravintolasta! Siellä se Erkki teki rapupiirasiaan!

Tässä muutamia fiiliskuvia luonnosta, ruuista ja lomailustamme yleensä. Minulle reissu Espanjaan oli ensimmäinen, ja tykkäsin kyllä kovasti. Ainut mikä mietitytti lomalla oli Aavan syöminen, muu meni kivasti. Kirjoitin keliaakikon ruokailusta lomallamme aiemmin tässä kirjoituksessa. Tuo alla olevassa kuvassa näkyvä ruokalista oli ainoa, jonka näimme, jossa oli sin gluten -merkintä.

Alla olevassa kuvassa vasemmalla ylhäällä näkyy Copacabana-niminen baari rannassa Torremolinoksessa. Kävimme pari kertaa pötköttelemässä noilla patjoilla, joiden keskellä olevalle pöydälle tilasimme ihania juomia ja vaan chillailimme. Kun lapset saivat juotua pirtelönsä ja limsansa, lähtivät isot juoksentelemaan rannalle ja Aava tassutteli kuumalla hiekalla vieressämme ja tasapainoili kaiteella (kuva tämän kuvan alla). Me nautimme helteestä ja juomista, juttelimme kuluvasta päivästä ja suunnittelimme tulevaisuuttamme sekä viestitimme Wifin kautta Suomeen mummille ja ukille ja serkkujen perheelle, että kaikki on hyvin ja aurinko paistaa. Tuollaiset hetket ovat parasta lomassa!

Kävimme päivän reissun Malagan kaupungissa, jossa kävimme muun muassa Alcazaba-linnakkeessa. Sisäänpääsymaksu oli vain muutamia euroja koko perheeltä, jotain kympin maksimissaan yhteensä. Jätimme rattaat alas ja läksimme kipuamaan linnoituksen portaita ja muureja. Sisältä löysimme näyttelyitä sekä hulppeita puutarhoja, joita hoidettiin koko ajan siinä kävellessämme. Ylhäällä näimme mielettömät maisemat: meren, härkätaisteluareenan, kaupungin vilinää sekä lisää muureja ja vuoria. Nautimme juomat ja jäätelöt linnoituksen tunnelmallisessa kahvilassa, minkä jälkeen Henrik lähti vielä iskän kanssa kapuamaan kauempana siintävään toiseen linnakkeeseen. Me tytöt läksimme etsimään jääkaappimagneettia, jonka ostamme reissuilta jokaisesta kaupungista, jossa käymme yhdessä. 

Miesväen tultua takaisin kävimme syömässä reissun ainoan paella-ateriamme. Lapsille otimme kanapaellan, josta tehtiin gluteeniton jättämällä mausteseos pois. Meille otimme merellisen paellan. Kanapaella oli mielestäni merkullisempaa, ja mietinkin, oliko mausteet muistettu jättää pois... Toivottavasti, gluteenittomuus käytiin nimittäin keittiössä tarkistamassa ennen tilaustamme.

Meri ja aallot! Muuta eivät lapset lomalta kaipaa (paitsi jäätelöä)! Meille aikuisille kohteisiin tutustuminen sekä illan tunnelmallinen ravintolahetki on se loman paras juttu. Lapset ymmärsivät jujun jo hienosti. He jaksoivat kävellä paljon sekä odottelivat tosi nätisti ruokaa ravintoloissa, kun tiesivät, että kiitoksena siitä seuraava päivä on taas rantapäivä. Muutama päivä mentiin aikuisten ehdoilla, yli puolet lasten ehdoilla.

Meren rannalla ollessa toinen meistä seisoi koko ajan ihan rannalla ja piti tiukasti silmällä lapsia. Hotellin allasalueella saimme kaikki rentoutua kunnolla. Turvallisen lastenaltaan lähellä pystyi hyvin lukemaan kirjaakin samalla, kun vahti lasten leikkiä. Toinen meistä oli kyllä paljon altaassakin lasten riepoteltavana milloin tappajahaina, milloin prinsessan hevosena.

Koska perheen miehet ovat ihan hurahtaneita veneisiin, on satamiin päästävä. Puerto Banuksessa kävimme kävelemässä ja katselemassa upeita jahteja ja mielettömän hienoja autoja. Tuli tunne, että moni ajeli bemareillaan satamassa ympäriinsä vain esiintyäkseen. Kävimme satamassa jäätelöllä sekä vielä suuressa ostoskeskuksessa, josta ostin Aavalle gluteenittomia eläinkeksejä ja suklaamuroja, joita ei Suomesta saa. Niistäkin kirjoitin aiemmin.

Kävimme Rondan kaupungissa, joka on rakennettu korkealle vuoristoon. Tie kaupunkiin oli pitkä ja nousu korkea: nousimme yli kilometrin korkeuteen ja korvissa paukkui. Kaupungin halkaisee 120 metriä syvä El Tajo -rotko, jonka yli on rakennettu 1700-luvulla silta Puente Nuevo. Kävelimme vanhassa kaupungissa ja kävimme siellä myös lounaalla. Samalla ihastelimme kymmenien ja kymmenien paikallisten perinteisiä espanjalaisia asuja. Ihan pienilläkin lapsilla vauvoista alkaen oli nuo ihastuttavat asut päällä. Pojilla oli tietysti mukana puinen ase, musketti. Henrikiä harmitti, että kaikilla lapsilla oli sellainen, mutta hänellä ei, että kuulemma epäreilua... Näin jopa kaksi pientä tyttöä, jotka tappelivat kiukuspäissään, vähän huvittavasti, juuri sellaisesta musketista. Meille ei selvinnyt, miksi he olivat pukeutuneet asuihin. Ehkä se oli joku perinnepäivä, tuolloin oli lauantai 16.5. Ihmiset juttelivat, kävelivät, ruokailivat ja shoppailivat tuona lauantaina Rondassa noissa hienoissa asuissaan.

Yksi Matildan loman kohokohdista oli Dr Fish -hoito, jossa pienet kalat syövät jalkojen ihoa. Matilda ja Henrik tykkäsivät siitä niin paljon, että halusivat välttämättä käydä hoidossa kaksi kertaa. Minä kävin kerran, mutta jalkapohjassani oleva haava oli suojattu huonosti ja kalat satuttivat todella. Mutta hauskalta se tuntui muualla jaloissa!

Meillä oli mukava loma. Kaikki onnistui hienosti ja jäi mukavat muistot! Jälkikäteen olen kuullut hehkutuksia keliaakikoiden all inclusive -matkoista esimerkiksi Kreikassa ja Rodoksella. Yleensä emme sellaisesta tykkää, koska rakastamme valita eri ravintolan joka ilta välillä meren läheltä, välillä torin ihmissykkeestä. Keliaakikkomme ruokailu oli todella haastavaa, joten ehkäpä joskus sitäkin voisi harkita... Muuten kyllä suosittelen Torremolinosta, jos meri, aurinko ja hyvä ruoka on se lomanne juttu. Baareista ja discoista meidän jengi ei mitään tiedä.

Lue aiemmat päivitykseni myös: osa 1 ja osa 2.

 

Tunnisteet: 
espanjaTorremolinos

Kommentit

Mukavalta kuulosti reissu, niiiiiin aurinkoiselta. :)
Kiitos Ida, oli kyllä ihan matka! Meillä lomat ei aiheuta minkään sortin kriisejä, päinvastoin silloin kaikki näyttävät parhaat puolensa, kun kellään ei ole kiire eikä velvollisuuksia. Loma on ihmisen parasta aikaa!
Siis ihanA matka ;)
doxycycline 40 mg generic coupon - can i buy doxycycline over the counter in europe buy doxycycline 40 mg
sildenafil for sale australia - buy generic viagra without prescription sildenafil 100 mg best price
where can i buy viagra without a prescription - Price check 50mg viagra viagra for sale canadian pharmacy
plaquenil stock price - prednisone 20mg without prescription order prednisone with mastercard debit

Sivut

Lisää uusi kommentti