Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
Anonymous (ei varmistettu)
0

Muistan kun minut alkuvuodesta pyydettiin kirjoittamaan Gluteeniton suunta yhteisöön. Minulla oli heti alkuun sellainen ajatus, että bloggaan tänne kerran viikossa. Kuinkas sitten kävikään? Minulle kävi niin, että tämä kevät on vienyt minua kuin pässiä narussa eli blogimaailmassa on tapahtunut niin paljon, että ajatukseni heitti härän pyllyä heti alkuunsa. 

Sitten ajattelin, että jos nyt kuitenkin edes kerran kuukaudessa, jos mä yritän siihen edes pyrkiä. Tiedän, että sosiaalinen media ja sen eri ympyrät ovat vieneet mua niin mennessään, että aika on vähän kortilla, mutta yritetään. 

Lähdimme juhannuksen viettoon mökille. Kun en ollut ehtinyt etukäteen miettiä gluteenittomia tarjoiluja, niin ajattelin, että ehtiihän sen sitten taas mökillä. Kuitenkaan en ole oppinut vieläkään sitä, että pitäisi miettiä Helsingissä ostokset etukäteen, muuten joutuu tyytymään siihen mitä mökkikaupan gluteenittomalta hyllyltä löytyy. 

Olin ajatellut, että teen gluteenittoman marenkikakun valmiista marenkilevyistä ja toissijaisesti että jos ei marenkia löydy, niin sitten suklaakakun Provenan valmissekoituksesta. No kumpaakaan ei sitten ollut kaupassa, joten sitten lähdettiin siltä pohjalta, että mitä sieltä gluteenittomalta hyllyltä löytyy. Mökkiolosuhteissa pitää kuitenkin ottaa huomioon myös helppous. 

Löysin sitten hyllystä Vuohelan Herkun Farina piirakkapohjaseoksen ja siitä sitten syntyi ajatus niin sanotusta Mummon marjapiirakasta, joka on usein mun valintani kun alan leipomaan. Tein siis pohjan tällä seoksella ja ohjeella ja sovelsin sitten täytettä ihan oman pääni mukaan. Pohjaan tuli tätä jauhoseosta, vettä, juoksevaa margariinia ja kananmunaa. Täytteeseen laitoin kermaviiliä, hunajaa, kananmunaa ja mustikkaa sekä ripauksen vaniljasokeria. 

Seuraavaksi mulle oli kadoksissa mun piirakkavuokani. Olen tehnyt tällä ohjeella välistä piirakkavuokaan, välillä muffinsivuokaan ja nyt tein sen irtopohjavuokaan. Sama ohje, mutta aina lopputulos on erilainen. 

Täytyy todeta, että kyllä saa hyvää gluteenitonta, kun vaan alkaa itse leipomaan. Tällaisia kakkuja kaipaisi joskus kahviloidenkin tarjontaan. Ehkä me vielä joskus saadaan. 

Piirakka muuttui siis kakuksi ja siitä tuli niin hyvää, että mökkiläiset söi kaikki sitä suurella sydämellä. Mitään ei jäänyt, joten kuulemma saa tehdä toistekin. Tässä taas todistettiin se, että gluteeniton maistuu kaikille. 

Maiju


Anonymous (ei varmistettu)
0

Jyväskylässä pitkään vaikuttanut Jyväshovi sulki ovensa ja pian sen tilalla kasvaa uusi Verso. Pääsin tutustumaan uuden tulokkaan ilmeeseen Pop up -työpajassa, jossa esiteltiin hotellin ja baarin tunnelmaa ja tarjontaa. Olen pitkään arvostanut Klaus K:n ja Grand Hotel Tammerin kaltaisia paikkoja, joten odotus uutta Versoa kohtaan sen taustatahot tietäen oli korkealla.

Työpajan jälkeen omat tunnelmani olivat hyvät. Jyväshovin historia on huomioitu ja hotellihuoneiden tyyli sekoittaa 20- ja 30 -lukujen eksotiikkaa pyöräyttäen sen modernin väripaletin läpi. Itse olisin saattanut säilyttää vähän enemmän rouheutta hotellihuoneissa, mutta toisaalta seesteämpi tulokulma nauttii useampien silmäparien suosiota.

Ja sitten itse asiaan. Tarjolla oli luontaisesti gluteenittomia herkkuja suupalojen muodossa siinä missä ns. normaalejakin maistiaisia. Gluteenitonta leipää ei oltu vielä itse tehty, mutta ehkä tämäkin hetki vielä koittaa. Kuten taidamme kaikki tietää, on gluteeniton valmisleipä eteenkin pakasteena turhan tiivistä ja hiukan kuivaakin sulatettuna, eikä sen päälle välttämättä sovi samat tuotteet kuin gluteenia sisältävien leipien. Tämä on seikka, jota ei vielä olla otettu useastikaan huomioon, sillä gluteenittoman leivän tuntemus raaka-aineena ei ole ehkä niin tuttua ja saattaa on helpompaa tarjota samaa päällystettä kaikille leiville. Työpajassa tarjoillut itse tehdyt makeat suupalat olivat sen sijaan todella hyviä ja sopivat yhteen tarjoiltujen juomien kanssa.

Mielestäni on hienoa, että Versossa oltiin otettu gluteenittomuus huomioon jo ennen varsinaisia avajaisia. Vaikka kaikkia työpajan kävijöiden ideoita ei heillä pystyttäisikään toteuttamaan, on asiaa heidän tahollaan pohdittu ja tulevana asiakkaana tunnen olevani jo ennakkoon huomioituna.


Anonymous (ei varmistettu)
6

Olen miettinyt usein sitä, että kannattaako erikoisruokavalioiset asettaa vastakkain normiruokavalioisten kanssa? Tässä joku aika sitten monet keliaakikot pahoittivat mielensä siitä kun Markus Maulavirta kommentoi Imagelehdessä sitä, kuinka erikoisruokavalioiset ihmiset saavat hänen verisuonensa pullistumaan päässä. Asia nousi esiin Twitterissä

Kaikki emme voi osaamme valita ja emme voi autoimmuunisairauksillemme mitään. Nämä asiat on vähän vaikeita asioita varmasti sulattaa, jos asenne on negatiivinen jo valmiiksi.  Maulavirtakin sai taas monet keliaakikot ja monet vilja-allergiset vetämään herneen nenäänsä. Eikä varmastikaan syyttä. Itse ajattelin, että mua ei varmasti tulla näkemään hänen ravintolassaan, koska koen, että en ole tervetullut sinne. 

Olen neljän viimeisen vuoden aikana vetänyt itsekin herneen nenääni monta kertaa, kun tätä aihetta on alettu vääntämään julkisuudessa. Täytyy sanoa, että muistan jokaisen ihmisen, joka on vähätellyt ja puhunut meistä halveksivaan sävyyn. Sanottuja sanoja ei saa takaisin, eikä se auta yhtään, että jälkikäteen sanotaan, että "en minä nyt tarkoittanut oikeasti sairaita ihmisiä", tarkoitin niitä, jotka eivät oikeasti ole edes ruokarajoitteisia. Kuinka sitten mitataan kunkin ihmisen ruokarajoite? Ei varmastikaan huippukokki pysty sitä mittaamaan? 

Mitäpä jos tämän asian kääntäisikin niin, että sen ottaisi jotenkin haasteena? Miten valmistaa sellaista ruokaa, että se sopisi automaattisesti mahdollisimman monelle ihmiselle? Voin sanoa, että tällaisia ruokapaikkkojakin on jo todella paljon. 

Sanon usein, että jos minua palvellaan hyvin jossain, niin ihan varmasti hehkutan sen yrityksen tuotteita sosiaalisessa mediassa. Kerron kaikille ihan varmasti sen, että kuinka hyvin minua on palveltu gluteenittomasti. 

Jos taas asenne on se, että "älkäätulkotänneruokarajoitteiset". Niin muistutan, että meidän kanssa jättää tulematta myös perhe ja ystävät. 

Huippukokki varmasti veti rajan asiakkailleen eli tervetuloa terveet ihmiset ja tervemenoa ruokarajoitteiset. Onneksi on ravintoloita, jotka meitä arvostavat ja minä arvostan myös heitä. 

UGG - Herneen on taas poistettu nenästä ja matka jatkuu. 

Maiju


Sivut