Olet täällä
Viljapellon havinaa
Tällä viikolla olemme saaneet nauttia valtakunnallisesta keliakiaviikosta, ja moni varmastikin on osallistunut Keliakialiiton löydä gluteeniton tuote -kilpailuun. En tiedä, onko palkinnot jo arvottu, mutta ainakaan itseni kohdalle tämä arpaonni ei ole osunut :D
Teemaan liittyen ajattelin kirjoittaa hieman tuotteesta, jota ilman elämänlaatuni varmasti laskisi, nimittäin gluteenittomasta leivästä. Leipähän kuuluu monen suomalaisen päivittäiseen ruokavalioon keskeisenä osana, enkä usko kaikkien keliaakikoiden olevan tässä poikkeus. Itse syön gluteenitonta leipää joka aamu ja ilta, ja joskus esimerkiksi salaatti- ja keittolounaan kanssa. Joskus syön lounaaksi pelkkää leipää. En enää edes muista, kuinka monta kertaa olen tilannut gluteenittoman aurinkokuivattu tomaatti/vuohenjuustoleivän työpaikan viereisestä kahvila Briossista Helsingin Kalevankadulla. Tämä herkku vie kielen mennessään!
Kaupan leipähyllyllä minua ilahduttaa kaikista eniten valikoiman laajuus. Norjassa minulla oli hieman hankalaa, sillä sieltä sai tuoreena ainoastaan Schärin perusleipää (ja tätäkin suojakaasuun pakattuna) ja vain muutamaa leipälaatua pakkasesta. Suomessa gluteenittomien leipien valikoima on moninkertainen verrattuna Norjaan! On vaaleaa leipää, jälkiuunileipää, tummaa leipää, siemenleipää ja ehdotonta lemppariani: saaristolaisleipää!
Koska ostan gluteenitonta leipää niin paljon, ehkä tässä asiassa huomaan hintaeron gluteenia sisältävään tuotteeseen selkeimmin. Gluteenittoman leivän hinta on monikertainen, sitä ei voi kiistää. Tähän liittyen katsoin Keliakialiiton videon, jossa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila tutustutettiin gluteenittomiin tuotteisiin ja kysyttiin, pitäisikö Kelan tuki keliaakikoille palauttaa. Omasta puolestani täytyy sanoa, että petyin Mattilan sanoihin. Sain videosta sellaisen kuvan, että hänen mielestään korvauksen maksaminen on hieman hankala asia muun muassa siksi, että keliaakikot saattavat vain ottaa rahat ja ostaa normaaleja tuotteita (tai näin ymmärsin hänen puhuessaan henkilökohtaisista taustoista - voi olla, että tulkintani on täysin väärä). Uskon kuitenkin, että valtaosa keliaakikoista ei hyväksikäytä tukea näin, ja että muita tukia käytetään paljon röyhkeämmin vielä hyväkseen. Ministeri myönsi sen, että keliaakikoilla on oikeus kokea ruokavaliokorvauksen poistaminen epäoikeudenmukaisena, sillä me emme saa kroonisen sairautemme lääkitykseen tukea, samalla tavalla kuin jotkut muut sairausryhmät. Hän totesi videolla ”sairaudet ovat samalla viivalla, sikäli kuin se vain on mahdollista”. Miksi tämä ei ole keliakian kohdalla mahdollista?
Tämä meni ehkä hieman sivuraiteille, mutta halusin kuitenkin lempituotteeni hinnasta puhuttaessa ottaa tämän esille. Eikä tämä koske ainoastaan gluteenitonta leipää, kaikki gluteenittomat tuotteet ovat kalliimpia kuin gluteenia sisältävät. Eikä mielestäni ole sekään hyvästä, että keliaakikoiden tulisi köyhdyttää ruokavaliotaan sen takia, että emme saa tukea sairautemme hoitoon. Keliakialiitto jakoi kaikille kansanedustajille pussin gluteenitonta leipää keliakialiiton viestin kera, toivottavasti tämä mahtava tempaus auttaa meitä keliaakikoita saamaan tuen takaisin, jotta voimme jatkossakin nauttia upeasta gluteenittomien leipien valikoimasta!
-
Sydän- ja verisuonitautien riskin sekä syövän riskin on lukuisissa väestötutkimuksissa pienenevän, kun popsii runsaasti kasviksia. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00474
-
Kasvikset ovat ravintoainetiheitä mutta energiaköyhiä, joten painonhallinta helpottuu syömällä kasviksia
-
Punaisen lihan syönti ja etenkin lihajalosteet lisäävät riskiä sairastua syöpään. https://www.wcrf.org/dietandcancer/recommendations/limit-red-processed-meat
-
Ja toisaalta moniviljan, kuidun, vihannesten ja hedelmien on todettu suojelevan syöpään sairastumiselta https://www.wcrf.org/dietandcancer/recommendations/wholegrains-veg-fruit...
P.S. Kuvat ovat omiani ja oikeudet niihin säilyvät minulla. Kiitos ja heippa.
Ne onnekkaat, jotka lomailivat heinäkuussa, saivat tänä vuonna nauttia ihanasta auringonpaisteesta ja lämpimistä keleistä. Itse vietin käytännössä koko heinäkuun mökillä Suomessa sekä Haldenissa Norjan ja Ruotsin rajalla. Uimaan ja rannalle lähti lähestulkoon joka päivä ja mieliala oli korkealla! Koko vuoden stressit ja kiireet tuntuivat jääneen lopullisesti taakse.
Kesällä tuli myös ajettua sellaisen ravintolan ohi kuin Paakari. Mietin, mistä tuo ravintolan nimi oli oikein tuttu. Sitten muistin yhtäkkiä oheisen Aamulehden jutun vuodelta 2016:
”Gluteenittomuus alkaa olla ravintolapiireissä yleinen vitsi”. Tämän olen kyllä valitettavasti itsekin saanut kokea. Ymmärrän kyllä, etteivät ravintoloitsijat vitsaile keliaakikoille tai sille, että meidän on sairautemme takia noudatettava gluteenitonta ruokavaliota. Mutta mitä varten minulle pitää tuhahtaa ja nauraa pahantahtoisesti selän takana, jos tilaan gluteenittoman version ilman, että mainostan keliakiaani erikseen? Minusta tilaus tulisi ottaa vakavasti, oli syy gluteenittomaan vaihtoehtoon mikä tahansa. Miksi edes tarjota gluteenitonta vaihtoehtoa, jos on naurettavaa, että joku muu kuin keliaakikko tilaa sellaisen?
Kerran sain kokea tällaisen keittiöhenkilökunnan välinpitämättömyyden eräässä lounaspaikassa: ilmoitin haluavani gluteenittoman annoksen, joka sitten loppujen lopuksi sisälsi vehnää. Kokki ei edes tuntunut olevan pahoillaan tästä, vaan kysyi minulta ”tuleeko sinulle vai joitakin oireita tuosta?”.
Sulhaseni on tästä episodista varmaan vielä enemmän traumatisoitunut kuin minä. Joka kerta nykyään, kun tilaan ravintolassa gluteenittoman annoksen, hän lisää vielä ”Sen sitten pitää olla myös gluteeniton, sillä hänellä on keliakia. Hän ei siis saa saada ollenkaan gluteenia, ymmärräthän?”.
Siihen alkaa olla jo vähän tottunut, että muiden ihmisten silmissä gluteenittomuudelle ja muille erikoisruokavalioille nauretaan ”gluteeniton-laktoositon-mauton” -tyyppisesti. Kerrankin eräissä sukulaisjuhlissa yksi vieras katsoi ruokien vieressä olleita ”gluteeniton, laktoositon, kananmunaton” -lappuja ja tuhahti ”kylläpä on sitten ärsyttävää, ettei mitään voi syödä ilman, että näitä lippuslappusia on siinä vieressä”. Mieleeni juolahti sanoa tälle vieraalle vaikka mitä, mutta päätin kohota tilanteen yläpuolelle. Tämäkin lausahdus johtui varmasti vain kokemuksen puutteesta. Mutta toivon todella, että asenne ei ole tällainen ravintola-alan ammattilaisilla, eikä varmasti suurimmalla osalla olekaan. Olen saanut erinomaista palvelua ja maittavaa gluteenitonta ruokaa lukuisissa paikoissa ilman naureskelua ja tuhahtelua. Enkä edes tällöin näyttänyt sairaustodistustani.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- …
- seuraava ›
- viimeinen »