Vietin tänään syntymäpäivääni ja nyt mittarissa on 22 vuotta elämää takana päin. Ajattelin pienenä, että Suomen liput ovat tangossa synttäreideni kunniaksi. Mikä pettymys se olikaan kun selvisi, että kyseessä onkin Eino Leinon päivä. 

Olen viettänyt elämästäni kymmenen vuotta syöden gluteenittomia tuotteita ja paljon on muuttunut ajan kuluessa. Muistan, kuinka vaikeaa oli löytää hyvää tuoretta gluteenitonta leipää pienen paikkakunnan muutaman ruokakaupan valikoimista. Keskiviikkoisin hyökkäsimme kuin hyeenat äitini kanssa hyvissä ajoin lähikauppaan, sillä se oli ainoa päivä kun Vuohelan Herkun tuotteita oli tarjolla. Muulloin piti syödä pakasteleipää tai leipoa itse. 

Keliakian myötä olenkin oppinut leipomaan, mitä en ehkä olisi muuten tullut tehneeksi, jos olisin voinut vain huoletta ostaa mitä tahansa kaupasta. Nykyään asun isolla paikkakunnalla ja viereisessä K-Marketissakin on tarjolla tuoretta leipää päivittäin, mutta leivon siitä huolimatta säännöllisesti. On mukava nähdä oman käden tuotos ja vuosien varrella olen kehittynyt sen verran, että aika usein pystyn lopputuloksen myös syömään.

Tänään kuitenkin annoin itselleni luvan vain ottaa rennosti ja tilasin kakun viereisen kauppahallin suklaapuodin valikoimista. Helsingin Wanhassa Kauppahallissa sijaitsee Petri's chocolate room, josta saa tilattua lähes jokaisen valikoimissa olevan kakun gluteenittomana. Päädyinkin kolmen suklaan moussekakkuun, joka oli paitsi mielettömän upean näköinen, myös hyvää!



Suklaakakun nauttimisen jälkeen menimme mieheni kanssa Flamingo Spahan kylpylään rentoutumaan ja kruunasimme mukavan päivän dinnerillä. Nyt pitkän ja ihanan päivän uuvuttama synttärisankari painuu yöpuulle. Hyvää yötä!