Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0
Hei taas kaikille! Pienen tauon jälkeen taas paikan päällä. Messut ja omat opiskelut ovat olleet niin tiukkoja vetoja, että on pitänyt vetää vähän henkeä. Mutta nyt taas sormet kuumina näppäimistöllä laugh Tässä on muuten kuva siitä, kun olen Lautasella messujen messulavalla.
 
Eli aiheena on, miten suolistomikrobit ja keliakia liittyvät yhteen. Aloittelin kirjoittamalla perimästä ja nyt sitten vauvoista sen verran,  että keliaakikkoäideillä on erilainen mikrobikanta äidinmaidossaan kuin terveillä äideillä. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole, miten tämä seikka vaikuttaa vauvan suolistomikrobistoon. (Carmen Cenit et. al 2015.)
 
Sitten itse gluteeniton ruokavalio vaikuttaa suolistomikrobeihin. Terveillä aikuisilla (siis ei keliaakikoilla) tutkittiin suolistomikrobistoa ennen gluteenitonta ruokavaliota ja gluteenittomanb ruokavalion aikana ja esimerkiksi Bifidobakterium spp.ja Bifidobakterium longum sekä Lactobacillus spp. määrä väheni suolistossa. Tiettyjen suolistomikrobien kuten Escherichia colin ja Bifidobacterium angulatumuksen määrä kasvoi. (Carmen Cenit et. al 2015.)
 
Samoin tiedetään, että antibioottikuurilla ja keliakian puhkeamisella on tietty yhteys, joka on havaittu myös tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla. Eli siis mikrobiston häiriintyminen antibiootin takia voi olla eräs tekijä keliakian puhkeamisen taustalla. ("This association suggests that perturbation of the microbiota by antibiotics may play a role in CD onset and pathogenesis")(Carmen Cenit et. al 2015.)Kuitenkaan ei siis ole tutkimustietoa siitä, onko suoliston mikrobiston muutos keliakian syy vai seuraus. 
 
Mitä keliaakikko voi asialle tehdä? Eipä suorastaan juuri mitään. Tutkimustietoa ei ole tällä hetkellä siitä, mikä probiootti olisi paras tukemaan keliaakikon suoliston hyvinvointia. 
 
Kuitenkin!!! Tutkimustietoa löytyy runsain mitoin siitä, millä tuemme suoliston hyvinvointia.
1. Syömällä paljon kasviksia. Oikeasti paljon wink
2. Syömällä marjoja
3. Vähentämällä punaisen lihan syöntiä
 
Ja lisää ehdottoman tutkittua asiaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaiselta:
 
Ja vielä linkkivinkki erittäin mielenkiintoiseen juttuun:
 
Ihania alkukesän päiviä! Ja jos haluat erityisesti lukea jostain asiasta, niin laita komenttikenttään ehdotus yes
P.S. Kuvat ovat omiani, älä käytä ilman lupaa ja lähdeviitteet löytyvät edellisestä jutusta.

38
Suolistomikrobiston vaikutuksesta ihmisten terveyteen puhutaan julkisuudessa tasaisin väliajoin ja tutkimustietoa pukkaa melko paljon. Aloin kirjoittaa tätä artikkelia ennen kuin ”Gluteeniton elämä” 2/18 ilmestyi, joten ilmeisesti aihe on nyt todellakin kuuma peruna, koska lehdessäkin oli Eliisa Girsénin mainio juttu aiheesta ”suolistomikrobien salaisuudet”. Kannattaa ehdottomasti lukea! Asiaa ja tutkimustuloksia tästä aiheesta riittää, joten pätkäisen kirjoitukseni ainakin kahtia. Toista osaa voi odottaa todennäköisesti ilmestyväksi Lautasella –messujen jälkeen.
Vietän nimittäin itse messuilla sekä perjantain että lauantain. Heilun vähän joka paikassa, joten tule ihmeessä moikkaamaan!!!laugh Ja pistän tässä samalla arvontaan kaksi lippua messuille! Kommentoi siis komenttikenttään, mitä odotat eniten messuilta ja voit voittaa lipun messuille. Siis kaksi onnellista kommentoijaa voittaa liput messuille!yes Arvonta päättyy torstaina 26.4.2018 kl. 16, jonka jälkeen arvon voittajat. HUOM!!!! Onnea voittajille, voittajat arvottu. Kiitos kaikille kommentoijille!
 
Mutta miten sitten keliakia ja suolistomikrobit liittyvät toisiinsa? Olin viime vuonna Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä ja päivien aihe oli ” Mikrobit, ruoka ja terveys- mitä uusin tutkimus kertoo”. Kuulin paljon mielenkiintoisia luentoja ja korviini jäi kaikumaan erään luennoitsijan toteamus, että keliaakikoiden suolistomikrobisto on erilainen kuin terveiden.
Asia jäi kiinnostamaan minua ja teinkin Finna tiedostokantaan haun ”celiac disease” ja ”microbiota” ja nostan tässä esiin kaksi tutkimusartikkelia, joihin törmäsin. Toinen artikkeli on vuodelta 2017 ”Dysbiosis a risk factor for celiac disease” ja toinen on vuodelta 2015 ”Intestinal Microbiota and Celiac Disease: Cause, Consequence or Co-Evolution?”.
 
Ennen kuin lähden perkamaan hieman tarkemmin artikkelien sisältöä, niin käydään läpi vähän terminologiaa ja sananselitystä.
 
Suolistomikrobisto
Suolistomikrobisto koostuu jopa 100 biljoonasta mikrobisolusta ja näistä mikrobeista 99,9 % on paksusuolessa. Suolistomikrobistossa on bakteerien, arkkien ja eukaryoottien lisäksi myös viruspopulaatio. Bakteereja on määrällisesti eniten suolistomikrobistossa ja lisäksi bakteeristo on erittäin monimuotoinen! Kaikkia suolistobakteereja ei ole edes tunnistettu, mutta on arvioitu, että suolistobakteerien lajien lukumäärä olisi jopa 2000! (Kirjavainen et al. 2012.)
Probiootit
Probiootit  ovat eläviä mikrobikantoja, joilla on edullisia terveysvaikutuksia, kun niitä laittaa suun kautta ruuansulatuskanavaan. (Kirjavainen et al. 2012.)
 
Prebiootit
Prebiootti ei tuo mitään uutta mikrobikantaa suolistoon, vaan prebiootti on sellainen sulamaton ruoan komponentti, joka stimuloi bakteeriston kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa siten, että muuttunut suolistomikrobisto joko paikallisesti tai systeemisesti edistää terveyttä. Prebiootti on yleensä hiilihydraatti. (Kirjavainen et al. 2012. Ja katso myös Laatikainen 2010.)
 
No mitäs sitten keliaakikon suolistossa kuhisee?
Ensinnäkin  Girbovan et al. (2017) artikkelissa kerrotaan tutkimuksista, jossa tutkittiin sellaisten vastasyntyneiden suolistomikrobistoa, joilla on vähintään yksi ensimmäinen asteen keliaakikko sukulainen. Tutkimuksissa todettiin, että HLA-DQ genotyyppi (HLA-DQ2 ja HLA-DQ8 yhdistetään voimakkaaseen keliakiariskiin) itsessään vaikuttaa siihen, millä bakteereilla vastasyntyneiden suolisto kolonisoituu. (Tiedetäsmennys: suoliston kolonisoituminen tarkoittaa tässä sitä tapahtumaketjua, jossa vauva saa suolistomikrobeja omaan suolistoonsa). Tutkimustieto ei vielä kuitenkaan osaa kertoa sitä mekanismia, jolla HLA-DQ genotyyppi voi vaikuttaa kolonisaatioon ja mikrobiomiston koostumukseen, mutta kuitenkin sillä on selkeä vaikutus!
 
Ja jatkoa tälle suolistokuhinalle seuraa ensi kirjoituksessa! Tässä alla ovat käyttämäni lähteet.
 
Cenit, M.C., Olivares, M., Codoñer-Franch, P. & Sanz, Y. 2015, "Intestinal Microbiota and Celiac Disease: Cause, Consequence or Co-Evolution?", Nutrients, vol. 7, no. 8, pp. 6900-6923. doi:10.3390/nu7085314
 
Girbovan A-M., Sur G., Samasca G. & Lupan I. 2017.” Dysbiosis a risk factor for celiac disease.” Med Microbiol Immunol. 2017 Apr;206(2):83-91. 
doi: 10.1007/s00430-017-0496-z
 
Kirjavainen, P., von Wright, A. & Mykkänen H. 2012.  Ravinto ja suolistomikrobisto. Teoksessa Aro et al. Ravitsemustiede. Julkaistu 2014. Sähköinen aineisto, Duodecim, Opinportti.
 
Laatikainen, R. 2010. Prebiootti vatsanväänteiden aiheuttajana. http://www.pronutritionist.net/2010/06/prebiootti-vatsanvaanteiden-aiheu...
 
 
 
 
 

2

Jokainenhan meistä keliaakikoista tietää, että sairautemme on krooninen eikä siitä voi parantua. Tutkimusta keliakian lääkehoidoista ja muista parannuskeinoista tehdään aktiivisesti, mutta tällä hetkellä ainoa hoitokeino tiukka gluteeniton ruokavalio. Joskus kuitenkin leikittelen ajatuksella, entä jos tulevaisuudessa minulla ei olisikaan keliakiaa?

Ajatus tuntuu kieltämättä absurdilta. Elämä ilman jatkuvaa tarkastamista ja varomista, eihän sellaista ole! Suurin osa ainakin niistä, joilla keliakiadiagnoosi on ollut jo pidempään, on jo niin tottunut tähän rajoittavaan ruokavalioon, että elämä ilman sitä ei tuntuisi ”normaalilta”. Näin ainakin itse koen: minulle gluteenittomasta ruokavaliosta on tullut normi.

Kuvittele meneväsi tavalliseen kahvilaan tai ravintolaan, ja saisitkin syödä kaikkia tarjottavia ruokia. Ei tarvitsisi katsoa listasta, missä mahtaa olla G-merkintä ja voiko tietyn annoksen tilata gluteenittomana, vaan voisi tilata aivan mitä ikinä tekee mieli. Tai kuvittele meneväsi ruokakauppaan ja ostavasi tuotteen, jonka ainesosaluettelossa lukee VEHNÄJAUHO. Miltä kuulostaa?

Kummalliselta, sanoisin itse. Ehkä jopa vähän ahdistavalta aluksi? En oikein tiedä pystyisinkö hyvillä mielin syömään gluteenia sisältävää tuotetta, vaikka olisinkin parantunut. Ajatukseen tottuminen veisi varmasti aikaa, varsinkin kun mieli on asennoitunut siihen, että keliakian kanssa kuljetaan hautaan asti. Jatkaisinko gluteenittoman ruokavalion noudattamista, vaikka parantuisinkin keliakiasta? Miltä gluteenia sisältävät tuotteet maistuisivat, ovatko makunystyräni niin tottuneet gluteenittomiin tuotteisiin, etten pitäisikään vehnätuotteita hyvinä? Mitä muut ajattelisivat tästä, saisinko tästä lähtien vastailla kysymyksiin, miltä nyt tuntuu, kun ei ole enää keliakiaa?

Kyllähän tilanteeseen varmasti ajan mittaa tottuisi, olemmehan suurilta osin tottuneet myös gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiseen. Ajatushan keliakian parantavasta hoitotoimenpiteestä ei ole vielä ajankohtainen, mutta kukapa tietää, mihin tutkijat pystyvät tulevaisuudessa. Miten sinä reagoisit?


Sivut