Osallistuimme ensimmäistä kertaa ikinä Ravintolapäivään. Mikä olisikaan voinut olla parempi kohde meille kuin Keliakianuorten Kelicafe Tampereella Keliakialiiton keskustoimistolla?

Kerroin etukäteen Aavalle, että menemme kahvilaan, jossa kaikki on gluteenitonta. Siis ihan kaikki, hän saisi valita ihan minkä vain! Aava alkoi nauraa ja sanoi, että sinne ei saa sitten ketkään vehnät (gluteenia syövät) tulla! Se olisi tietysti ollut ihan oikein perheemme kaikkea syöville vehnille, mutta otimme heidät kuitenkin mukaan.

Menimme paikalle heti vähän yli 12, että varmasti olisi jäljellä vaihtoehtoja.

Ja olihan siellä!

S

Harmillisen huonoja kuvia tuli, kun kiireessä otin kännykällä (ja huomasin vasta myöhemmin, että salama ei ollut päällä).

Tämä maistui ihan mokkapalalta, mutakakulta ja browienieltä. Taivaallisen hyvää!

Herkuteltuamme lapset kiiruhtivat kirjoittamaan taululle, mitä tykkäsivät. Henrik kirjoitti oman mielipiteensä, johon Aava yhtyi kopioimalla tekstin.

Muistutin Aavaa aivan täydessä kahvilassa, että täällä on varmasti tällä hetkellä monta keliaakikkoa, että hän ei ole todellakaan ainut. Aava katseli muita asiakkaita silmät pyöreinä. Jututimme vielä yhtä "kahvilantätiä" ja kysyimme, että onko tosiaan kaikilla kahvilantädeillä, eli Keliakianuorilla, keliakia. Kyllä heillä on!

Aava toivotettiin sydämellisesti tervetulleiksi porukkaan sitten muutaman vuoden kuluttua. Neljävuotias kohautti olkapäitään, äidille tuli lähes kyyneleet silmiin. Meillä ei ole vieläkään kuin vasta yksi gluteeniton ystävä (lue tästä postaus gluteenittomasta ystävästä), joten tuntuisi uskomattoman hienolta, jos hänellä olisi koululaisena ja nuorena oikea keliaakikkojen ystäväporukka, toinen perhe!

Kiitos Keliakianuorille kahvilasta! Meille maistui oikein hyvin ja palvelu oli erinomaista!